tiistai 24. toukokuuta 2016

Toisille vitsikästä, toisille hirveän noloa, aikuisilta tavan ajattelematonta


Useammissa kaupungeissa on ainakin tänä keväänä ollut viimeistä vuottaan peruskoulua käyville erilaisia pukeutumisen teemapäiviä. On ollut päiviä, jossa kaikki pukeutuvat mustaan tai yövaatteisiin tai kaikilla on päällään jotain Adidasta. Mustaan tai yövaatteisiin pukeutumisen vielä ymmärrän, mutta Adidakseen pukeutuminen vähän alleviivaa lasten perheiden tulotasoa ja on mauton idea, mutta ei ole vielä mitenkään julmaa.

Julma sen sijaan on päivä, jolloin pukeudutaan vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin. Sinänsä kyse voisi olla hauskasta asiasta, mutta miten luulette joidenkin teini-ikäisten suhtautuvan asiaan maassa, jossa hauskoista hauskimpana huumorina pidetään sitä, kun mies pukeutuu naiseksi ja puhuu hassusti. Ja minkä sukupuolen vaatteet valitsevat päällensä sitten ne, jotka ovat muun sukupuolisia? Mikä on muun sukupuolisen vastakkainen sukupuoli? Kun on 15-16 kesäinen, identiteetin kehitys on vaikeimmassa vaiheessa. Miten luulette ikätovereiden kokonaisen koulupäivän mittaisen asian kanssa pelleilyn auttavan asiassa? Kuka tästä vitsistä hyötyy?

Jos sinustakin tämä oli toisille vitsikästä, toisille hirveän noloa ja aikuisilta tavan ajattelematonta, niin kyseisen koulun rehtorin sähköpostiosoite on:
hanna.saarinen@kotka.fi
ja koulu on Karhulan koulu Kotkassa.

Luulen, että koulun henkilökunta varmasti ymmärtää myös englantia ja ruotsia, jos et osaa kirjoittaa heille suomeksi.



Lisäys: Tällainen päivä on myös ollut tänä keväänä Puronpellon koululla Turussa. Puronpellon rehtorin sähköpostiosoite on: anne.alho@turku.fi ja Puronpellon koulun kotisivut löytyvät täältä. Varmasti hekin hyötyisivät siitä tiedosta, miltä tämmöinen tuntuu niistä, joille identiteetti ei ole niin selvä.

Tietääkö joku muita kouluja, joilla tämä käytäntö on, joka tarkoittaa ilmeisesti hyvää, mutta satuttaa toisia syvästi? Saataisiin sitten kaikille kouluille tieto siitä, että tämä ei ole oikea tapa toteuttaa sukupuolikasvatusta!

Kiusaamista on semmoinen vitsi, joka naurattaa joitain, mutta loukkaa toisia ja tämä "kasvatustapa" valitettavasti täyttää sellaisen tunnusmerkit. Vielä kun idea tulee opettajilta, on tilanne kahta pahempi, kuin normaalissa kiusaamistilanteessa, jossa auktoriteetin tehtävä on olla kiusatun puolella.




lauantai 14. toukokuuta 2016

Translasten tapaaminen

Olimme tänään Helsingin Transtukipisteellä lasten tapaamisessa. Lapset touhusivat ja me vanhemmat puhuimme ajatuksistamme toisessa tilassa. Tänään paikalle pääsi viisi vanhempaa ja seitsemän lasta.

Vaikka meidän arjessamme transsukupuolisuus ei näy juurikaan (Magdaleena vain on tyttö, jolla sattuu olemaan pippeli), on siitä hyvä aina välillä puhua ja kuunnella toisten mietteitä. Tänään kuulin ensimmäistä kertaa englanninkielen uudesta persoonapronominista: "ZE". Suomen kielen sukupuolineutraaliin persoonapronominiin tottuneena pysähdyin vasta automatkalla   
kotiin ajattelemaan asiaa ja rakastin suomen kieltä enemmän kuin koskaan ennen. Vaikka joka tapaamisesta mukaan lähtee monta uutta ajatusta, puhumistakin tärkeämpää on luoda ihmissuhteita. Lähinnä lasten keskinäisiä ihmissuhteita.

Lasten ohjaajat olivat todella hyväntuulisia tänäänkin ja hyvä tunnelma tarttui myös lapsiin. Lapset leikkivät onnellisina keskenään ja askartelivat kortteja. Vähän väliä vanhempien tilan oveen kolkutettiin ja joku lapsista toi silmät loistaen kortin vanhemmalleen ja kirmaili sitten takaisin leikkimään. Puhuimme muiden vanhempien kanssa siitä, miten kiva on, kun lapset oppivat tuntemaan toisensa pienestä saakka ja kun he tulevat murrosikään, he tietävät, etteivät ole ainoita laatuaan maailmassa. Toisaalta taas parhaassa tapauksessa pitävät yhtä läpi nuoruusvuotensa ehkä aikuisuuteen saakka. Magdaleena on saanut tapaamisista ainakin jo yhden hyvän ystävän. Tämä ystävä pitää yhtä paljon pinkistä ja on saman ikäinen.

Nyt on kesä tulossa ja lapset vanhempineen varmasti kyläilevät puolin ja toisin. Seuraava tapaaminen on syyskuussa. Silloin tapaamiseen tulee myös kaikkien lasten sisarukset mukaan. Niin ja ehkä menemme piknikille kesällä... Saa nähdä. :)

Sen lisäksi, että meitä yhdistää pohdinnat siitä, miten pidämme lapsemme mahdollisimman onnellisina sukupuolikokemuksen erityisyydestä huolimatta tässä yhteiskunnassa, jossa tasa-arvo ei vielä ole normi kaikkien osalta, niin me myös viihdymme yhdessä hyvin. Joka tapaamisessa myös odotamme kovasti, jos mukaan tulisi lisää mukavia ihmisiä ja melkein aina joku uusi tuleekin.

Jos sinulla on sukupuoltaan pohtiva tai intersukupuolinen lapsi ja asut järkevän matkan päässä Helsingistä, olet enemmän kuin tervetullut joukkoomme! Tietoa seuraavasta tapaamisesta saat täältä: http://transtukipiste.fi/