tag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post1772314932941554760..comments2023-11-12T05:17:23.915-08:00Comments on Magdaleenan elämä ja teot: Vieraileva bloggaaja Magdaleenan äitihttp://www.blogger.com/profile/14011210819723181211noreply@blogger.comBlogger6125tag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post-14027888382668679382015-10-27T10:17:11.670-07:002015-10-27T10:17:11.670-07:00Hei Anonyymi
Magdaleenan äiti vinkkasi että tääll...Hei Anonyymi<br /><br />Magdaleenan äiti vinkkasi että täällä olisi vastattavaa. Olet joutunut odottamaan vastausta todella kauan, anteeksi.<br /><br />Vanhempana lapsensa hyvinvoinnista on huoli ja kun kehityksessä tulee vastaan jotakin jota muut eivät näytä kohtaavan sitä löytää itsensä miettimässä mistä löytyisi suuntaviittoja joita seurata. Olisin onnellinen, jos voisin antaa sinulle selkeitä vastauksia kysymyksiisi muutta joudun tuottamaan sinulle pettymyksen. Minulla ei ole ammatillista pätevyyttä kommentoida lapsen kehitystä, on vain oma kokemus transsukupuolisuudesta ja se mitä olen muilta oppinut. Suhtautuisin itse varauksella, jos joku esittäisi sinulle varmoja asioita lapsesi sukupuolesta tai sitten siitä onko kyseessä vain vaihe. Transtukipistellä (www.transtukipiste.fi) on tarjolla asiantuntevaa ja ammattimaista keskustelutukea. Vastaan kysymyksiisi mutta toivon vielä että muistat vastausteni olevan vain yhden ihmisen mielipide asiasta.<br /><br />Transsukupuolisuuden selvittämiseksi ei ole olemassa mitään testiä tai koetta. Lapsesi sukupuolen paras asiantuntija on lapsesi itse. Hän itse tietää oman sukupuolensa ja tuo sen esille aikanaan ja saattaahan tuo aika olla nyt. Eli niin lohduttomalta kuin se kuulostaakin, aika tuo tähän asiaan selvyyden. Se että lapsi eläytyy vastakkaisen sukupuolen rooliin ei vielä tarkoita sitä, että hän olisi vastakkaista sukupuolta. Eläytyä on eri asia kuin olla. Anteeksi että alleviivaan tuota asiaa mutta siitä pohjimmiltaan on kyse. Leikit, kiinnostuksenkohteet, mistä väristä pitää, kenen kanssa leikkii - ne lopulta ovat vain mieltymyksiä ja voi olla kuten tuossa mietit, että kyseessä on vain vaihe. Edes se mitä mieltä on pippelistä tai muutenkin kehostaan ei valitettavasti kerro varmasti sukupuolesta. Voi olla että lapsesi kokee vanhempana itsensä pojaksi ja tämä kertomasi on vaihe jossa hän tutkiskeli sukupuolen ilmaisuaan tai ehkä prinsessaleikit nyt vaan on niin paljon hauskempia kuin jotkut poikein jutut. Mutta… on myös mahdollista, että lapsesi kertoo sinulle joku päivä olevansa tyttö. Hän saattaa tehdä sen sanomalla tai näyttämällä - juurikin niin kuin nyt tekee. <br /><br />Epätietoisuus on tuskastuttavaa mutta uskallan luvata ajan auttavan siihen. Jos saan ehdottaa tällaista, Tuote lastasi itseilmaisussa antaen hänen edelleenkin olla oma itsensä niin kuin hän haluaa - niin kuin selvästi teetkin mikä on todella hienoa. Jos käy niin että kyseessä oli vaihe niin mitä vahinkoa lopulta tapahtui? Se että poika pitää pinkistä ja prinsessaleikeistä (noin esimerkeiksi), kuinka haitallista tuo lopulta on muualla kuin meidän aikuisten mielissä? Lapset ovat hyvin joustavia sukupuolen ilmaisussa ja siihen suhtautumisesta. Ongelma ovat aikuiset joilla on tarve nähdä asia selkeinä vaihtoehtoina. Rakennamme mielikuvia siitä mitä on olla tyttö tai poika, näillä mielikuvilla ei sitten kuitenkaan ole tekemistä todellisuuden kanssa. Jos poika tykkää leikkiä kotileikkejä on hän poika, jos niin sanoo olevansa (tai sitten tyttö jos niin sanoo). Aikuisena olet siinä välissä suojamuurina ihmisten kuvitelmien ja lapsesi todellisuuden välissä, jos tarvetta suojalle tulee. Mutta sitten tosiaan se toinen vaihtoehto. Jos lapsesi onkin tyttö, annat hänen nyt ilmentää omaa sukupuoltaan, oppia ettei siinä ole mitään hävettävää - annat hänelle lapsuuden omassa sukupuolessaan ja siitä kumpuavan vahvan itsetunnon, annat hänelle suunnattoman suuren lahjan. Magdaleenan elämästä kun lukee, näkee kuinka suuresta lahjasta on kyse.<br /><br />Olen pahollani etten pystynyt sinulle olemaan avuksi. Toivonkin sinulle jaksamista odottaa ajan kulumista ja sitä kautta asioiden selviämistä ja siinä odotellessa voimia tukea lastasi omana ainutlaatuisena ihanana yksilönä.<br /><br />Tuulia aka MustarastasMustarastashttps://www.blogger.com/profile/16393375283571613075noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post-79013267282629301492015-09-28T05:48:58.740-07:002015-09-28T05:48:58.740-07:00Hei Tuulia.
Minulla on viisivuotias poika joka rak...Hei Tuulia.<br />Minulla on viisivuotias poika joka rakastaa kaikkea kimaltavaa, pinkkiä, prinsessa juttuja ja mekkoja. Kotona saakin leikkiä niillä paljon. Ehkä vaikutusta on sillä kun idoli on kaksi vuotta vanhempi serkkutyttö jonka kanssa tottunut leikkimään. Poika ihannoi kaikkea kaunista: kukkia ja perhosia. Elehtii usein "tyttömäisesti" mutta myös "poikamaisesti". Pitää myös turtleseista ja hämähäkkimiehestäkin. Tosin kauniit prinsessat vievät voiton :) Haluaa roolileikeissä aina olla tyttö.<br />Pippeliään ei kyllä mitenkään mielestäni häpeile. Räpeltää sitä hyvinkin usein ja naureskelee kun se välillä nousee. Tutkii kuten tuon ikäinen tekeekin. Ei ole kertaakaan sitä halunnut pois tai sanonut olevansa tyttö. Jokus kyllä että olisi mieluummin tyttö.<br /><br />En tiedä jotnekin kun tietää että transihmisiä on niin kovasti mietityttää oman lapsen tilanne. Onko vain kehitysvaihe ja kyseessä herkempi poika. Vai hämmentynyt pieni ihminen väärässä kehossa. <br />Mielestäni ehkä enemmän kyse herkästä pojasta. <br /><br />Mutta siis tuleeko sinulle tuosta mieleen mitään? Miten kannattaa äitinä toimia? Olisiko jotain tiettyjä kysymyksiä jolla voisin saada selkoa tilanteeseen? <br /><br />Tällä hetkellä pojalla on prinsessa hammasharja ja tytöllä auto. Ihan vain kun vaihdot sattuivat menemään niin.<br /><br />Niin ja poikamme leikkii mieluummin tyttöjen kanssa juurikin noita prinsessaleikkejä tia kotileikkejä. Harvoin menee mukaan poikien riehumaleikkiin, mutta on tehnyt sitäkin. <br /><br />Olisi todella kiva jos sinulla olisi aikaa kommentoida jotain. Kovasti tämä mietityttää minua :) <br /><br />jos Magdaleenan äiti voisi ystävällisesti vinkata nämä kysymykset jos hän ei itse huomaa :) Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post-77026219747821866002015-08-27T03:09:57.127-07:002015-08-27T03:09:57.127-07:00Voi kun keksittäisiin semmoinen hoitomuoto, että k...Voi kun keksittäisiin semmoinen hoitomuoto, että kaikille tytöille kasvaisi automaattisesti tytön keho ja kaikille pojille pojan keho, ilman kaikkia raskaita hoitoja, mutta koska näin ei ole, vanhemman velvollisuus on seistä lapsensa takana tukemassa häntä raskaiden hoitojen ajan, oli kyse sitten mistä hoidoista ja minkä ikäisestä lapsesta tahansa. <br /><br />Valitettavasti et ole ainoa, jonka vanhemmat tekevät noin. En saa siitä kiinni, miksi? Häpeää se ei voi olla, koska mitään hävettävämpää ei ole, kuin oman lapsensa hylkääminen. Se on ainut varma asia, että syy EI ole lapsessa tai nuoressa.<br /><br />En tiedä, elämmekö itse jonkin sortin kuplassa täällä etelässä, mutta juuri kenelläkään ei tunnu olevan mitään pahaa sanottavaa tyttäreni sukupuolesta... eli lähipiirillä, ei tuttavilla, ei koululla, eikä lääkäreillä ym. Joskus harvoin nolottaa, kun Magdaleena saattaa unohtaa vaikka käytöstapansa, niin kuin kaikilla lapsilla on toisinaan tapana, mutta hänen sukupuolensa ei ole vielä koskaan nolottanut minua... ei hitustakaan. <br /><br />Toivon, että löydät itsenäistyttyäsi samanlaiseen tai jopa samaan kuplaan meidän kanssamme. <3Magdaleenan äitihttps://www.blogger.com/profile/14011210819723181211noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post-87652183789044309852015-08-20T05:33:42.066-07:002015-08-20T05:33:42.066-07:00Hyvin samaistuttava tämä jakamasi tarina. :) Tiesi...Hyvin samaistuttava tämä jakamasi tarina. :) Tiesin aina, etten ole kuin pojat ja siinä sitten yritin jotenkin sulautua joukkoon. Uskaltauduin välillä tyttöjen leikkeihin mukaan ja olin itsekin leikeissä välillä tyttö, mutta tämä jäi sitten vähemmälle, kun vanhemmassa iässä huomasin, etteivät pojat tehneet sitä. Kun sukupuolet alkoivat todella erota murrosiän alkuvaiheessa, en tuntenut oloani ollenkaan hyväksi poikien juttujen kanssa, vaikka kuinka yritin. Toki muutkin tämän huomasivat ja olin saman tien homo ja friikki. Murrosikä tuli ja lähestyy nyt loppuaan. Tuntuu enemmän siltä, ettei sitä oikeastaan edes ollut, ja siitä olen hyvin kiitollinen: Ei turhan miehistä kehoa. Selvitin oman sukupuoli-identiteetin itselleni, pidin sitä jonkin aikaa omana tietonani ja sitten paljastin asian ystävilleni ja vanhemmilleni. Pääsin transtutkimuksiin ja sain hiljattain diagnoosin. En kuitenkaan aloita hoitoja vielä vaan vasta lukion jälkeen, kun lähden omilleni. Nimittäin vanhempani ovat tehneet selväksi, etten ole heidän kanssaan enää missään tekemisissä, kun aloitan hoidot.<br /><br />Käyn aina välillä lukemassa tätä blogia, koska tämä on mielestäni tyyliltään hyvin kaunis ja olen iloinen ja kiitollinen Magdaleenan puolesta, kun hänellä on hyvät vanhemmat, jotka antavat lapsensa olla sitä, mitä tämä tuntee olevansa. Mukavaa myös, että lähipiirikin tuntuu ottavan asian hyvin. <3Velohttps://www.blogger.com/profile/14268559928897741363noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post-1652264622916784092015-08-19T08:03:34.662-07:002015-08-19T08:03:34.662-07:00Julkaisen mielelläni muidenkin lapsuusmuistoja! Ne...Julkaisen mielelläni muidenkin lapsuusmuistoja! Ne ovat todella arvokkaita lapsiaan kasvattaville vanhemmille! <br /><br />Tuulia muuten lupautui haastateltavaksi, joten jatkoa tähän on vielä tulossa! :)Magdaleenan äitihttps://www.blogger.com/profile/14011210819723181211noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post-33168992918695558182015-08-18T22:06:43.836-07:002015-08-18T22:06:43.836-07:00Miten tärkeä ja rohkea kertomus, kiitos tämän jaka...Miten tärkeä ja rohkea kertomus, kiitos tämän jakamisesta! <3Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/02583511346118884370noreply@blogger.com