tag:blogger.com,1999:blog-72555860442716839102024-03-13T21:15:38.560-07:00Magdaleenan elämä ja teotBlogi ekaluokkalaisen transsukupuolisen pikku prinsessan onnen täyttämästä elämästä. Magdaleenan äitihttp://www.blogger.com/profile/14011210819723181211noreply@blogger.comBlogger62125tag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post-33061560389963276302020-05-29T00:03:00.002-07:002020-05-29T00:05:12.758-07:00Pakottaisinko hänet kertomaan?Tässä monesti vuosien varrella ja viimeksi tänä aamuna...<br />
<br />
...useampi ammattilainen, joka ei tunne Magdaleenaa henkilökohtaisesti, on sanonut, että syntymäsukupuolen salaisuuden kantaminen on lapselle liian suuri taakka kannettavaksi. Lasta olisi tuettava olemaan sinut biologisen sukupuolensa kanssa. Kertomaan ihmisille ylpeänä olevansa transtyttö.<br />
<br />
On olemassa rohkeita transaikuisia ja translapsia, jotka kertovat jopa julkisuudessa asti olevansa transihmisiä. Ihmisiä, jotka voimaantuvat vertaistukitapaamisista ja pridekulkueista. Jotka ovat eturintamassa taistelemassa transihmisille ihmisoikeuksia ja tekemässä tunnetuksi asiaa, joka oli ennen suuri tabu. Olen hyvin iloinen heistä! Luen lehtijuttuja heistä ja varmasti itse kuuluisin heidän joukkoonsa, jos olisin itse sateenkaari-ihminen.<br />
<br />
Sitten on olemassa yksityisempiä ihmisiä. On olemassa transaikuisia ja transtaustaisia aikuisia, jotka eivät halua puhua tai puhuttavan yksityisistä asioistaan ulkopuolisille. On olemassa sellaisia lapsia, jotka haluavat vain elää omaksi tuntemassaan sukupuolessaan ilman, että kukaan puhuu heidän sukupuolestaan varsinkaan seläntakana, niinkuin usein ala-asteelaisten keskuudessa tapahtuu. Seläntakana puhutaan myös yläasteilla, lukioissa, ammattikouluissa ja työpaikoilla. On paljon ihmisiä, joille sellainen puheenaiheena oleminen on musertavaa.<br />
<br />
Luulen, että ajatusvirhe näiden hyvää tarkoittavien terveydenhuollon tätien ja setien mielissä on toiseuttaminen. He ajattelevat transihmiset joiksikin toisiksi; eivätkä osaa ajatella itseään samaan tilanteeseen. Magdaleenalle transsukupuolisuutensa paljastaminen olisi käytännössä sama asia, kun hän paljastaisi sukuelimensä erikoisuuden muille. Muutenhan koulukaverit nimittäin jo tuntevat hänet. Hän ei esitä ketään toista, vaan vilpittömästi on sukuelintään lukuunottamatta oma itsensä. Sitähän hän juuri pelkää. Että muut eivät enää näkisi häntä, vaan hänen biologisen sukupuolensa.<br />
<br />
Koulu on lapsen työpaikka ja pakottamalla Magdaleena paljastamaan itsensä, pakottaisin hänet antamaan sukuelimensä muiden puheenaiheeksi. Meidänkään länsimaisessa avoimessa kulttuurissamme ei ole tavallista kertoa työpaikoilla asioita omasta sukuelimestään. Ei sitä, kuinka pitkä tai paksu sukuelin on, onko elin kuiva tai karkaileeko virtsa. Onko sheivattu vai ei, kasvaako peräaukossa karvoja ja jos kasvaa, minkä värisiä ne ovat. Kyllä meidän kaikkien sukuelin on yksityiskohtineen meidän omaa yksityistä omaisuuttamme ja kaikkein vähiten sellaista tietoa, josta haluamme muiden työpaikoillamme puhuvan selkämme takana.<br />
<br />
Joku on avoimempi, rohkeampi ja taistelun eturintamassa ja sitten on näitä Magdaleenoja, jotka haluavat elää omaa ainutlaatuista elämäänsä ilman, että ovat puheenaiheina sen enempää, mitä muutkin ovat.Magdaleenan äitihttp://www.blogger.com/profile/14011210819723181211noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post-17791613131879377832020-03-06T11:52:00.000-08:002020-03-06T11:52:02.347-08:00Blokkereita metsästämässäMagdaleena sai lähetteen HUSsin lastensairaalan endokrinologille psykologilta, jonka mielestä nyt tarvittaisiin hormooniblokkerit blokkaamaan testosteronin vaikutukset, jotta emme järkyttäisi tytön herkkää tasapainoa. Nyt kavereiden kanssa menee hyvin, koulu menee paremmin kuin koskaan ja hän on liikkuvainen onnellinen luonnonlapsi.<br />
<br />
Odotimme endokrinologin vastaanotolle pääsemistä kuukausikaupalla. Magdaleena jännäsi erityisesti sitä, että housut pitää laskea alas ja lääkäri tutkii hänen kiveksensä. Juttelimme tästä lukuisina iltoina, kun muut olivat jo menneet huoneisiinsa lukemaan ja nukkumaan. Lohdutin Magdaleenaa sillä, että joskus pitää tehdä hankalalta tuntuvia asioita, jotta asiat sujuvat. Kuvittelin, että Magdaleena saisi blokkerit ja niiden turvin voisimme odotella diagnoosia sitten nuorisopolilta, kunhan Magdaleena on riittävän vanha. Toisin kävi. Housut piti laskea, sen perusteella Magdaleenalla on jo kiire saada blokkerit, mutta niitä ei saatu.<br />
<br />
HUSsin lasten hormooneihin erikoistunut lääkäri eli Endokrinologi sanoi, että on lain vastaista antaa blokkerit ilman diagnoosia! Hän sanoi, että meidän pitää ensin saada diagnoosi transsukupuolisuudesta, ja halusi lähettää meidät lastenpsykiatriselle. Lastenpsykiatrinen on kieltäytynyt ottamasta Magdaleenaa vastaan, koska he eivät kuulemma ota sinne tutkittavaksi mieleltään terveitä lapsia. Eivätkä he tee diagnooseja transsukupuolisuudesta. Hukkaan heitettyä aikaa siis. Aikaa, jota meillä ei ole! Kerroin tämän endokrinologille, joka lupasi viedä asian kahden viikon päästä olevaan hoitokokoukseen. Hän yrittää ehdottaa siellä, että ottaisivat Magdaleenan sisään transpolille nyt 12-vuotiaana, koska hän on kehityksessään edellä ikäisiään. Transpolin linja on,että he ottavat jonoon vasta 13-vuotiaana, jonossa ollaan hyvin kauan ja siitä sitten diagnoosin saaminen kestää vähintään vuoden.<br />
<br />
Endokrinologin vastaanottohuoneessa Magdaleena alkoi itkeä, sitten kyyneleet tulvahtivat minunkin silmiini. Olimme pettyneitä ja olimme hädissämme! Miten yhden ihan helpon ja kohtalaisen halvan hoidon myöntäminen pienelle ihmiselle voi olla niin vaarallista ja demonisoitua, kun sillä voisi ehkäistä mielenterveyden häiriöitä, dysforiaa ja merkittävää itsemurhariskiä?<br />
<br />
Olemme nyt miettineet mitä tekisimme. Onko teillä ehdotuksia tai ideoita?<br />
<br />
1. Yrittäisimmekö etsiä yksityistä lääkäriä Suomesta? Yrittäisimmekö mennä psykiatrin kautta vai etsisimmekö suoraan yksityisen endikronologin?<br />
<br />
2. Muuttaisiko perheemme isä Magdaleenan kanssa Ruotsiin? Isällä ei ole kielitaitoa, ja se tietäisi rahavaikeuksia, koska hänen täytyisi jättää työnsä, mutta Magdaleena pääsisi Ruotsin terveydenhuollon piiriin ja saisi varmasti apua Astrid Lindgrenin sairaalasta.<br />
<br />
3. Yrittäisimmekö löytää lääkäriä Virosta tai Espanjasta? Virossa käyvät ainakin aikuiset hakemassa lääkitystä, ja joku translapsi oli saanut blokkerit Espanjasta. Viro olisi lähempänä ja kielimuuri Espanjan suuntaan hieman epäilyttää. Toisaalta Virossa ei juuri puhuta translapsista.<br />
<br />
4. Tekisimmekö niinkuin Suomen viranomaiset suosittelevat? Antaisimme pojan murrosiän tulla tyttölapselle ja hoitaisimme sitten hänen ahdistuneisuuttaan ja todennäköisiä mielenterveysongelmiaan hyvässä hoitojärjestelmässämme. Jos hän tappaisi itsensä, järjestäisimme hautajaiset. Sitten kävisimme itse terapiassa, kunnes olisimme selvinneet lapsen itsemurhasta ja olisimme taas toimintakykyisiä.<br />
<br />
Me haluaisimme, että Magdaleena voisi toteuttaa unelmansa; hän haluaisi lukioon ja opiskella sitten psykologiksi, jotta voisi auttaa muita lapsia, niinkuin häntä on autettu. Ilman blokkereita hyvin monet nuoret alisuoriutuvat koulusta ja jopa jättävät sen kesken.<br />
<br />
Lääkärin vastaanoton jälkeen Magdaleena piirsi lastensairaalassa violetti-pinkin kalan, joka scannattiin seinälle muiden kalojen joukkoon sellaisella hienolla laitteella. Kalan silmistä valuivat kyyneleet.<br />
<br />
Kotimatkalla Magdaleena suri kaikenlaista. Jos jääkin sitten ihan yksin, kun ääni muuttuu. Jos kukaan ei olekaan sitten enää kaveri. Sanoin, että sitten ostetaan sulle vaikka oma ponin kaveriksi. Magdaleena katseli ulos auton ikkunasta ja sanoi ihan hiljaa: "Mä haluisin mielummin ne blokkerit ku oman hevosen". Se oli paljon sanottu heppatytöltä.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3nkKcDBYfZCkdEchupVMEmOnkeZKRE4rqLuN55RRcVZ3BleHiG0v41Rv1C9tcQQ3tICZa2TByI9rrcYkcMWjewDWpIw8r_GsjQ0INpAcqRfddtl0xd_ZIQjcTcoCClNHD8DeZaTvq3Ns/s1600/magdaleena+sairaalassa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1402" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3nkKcDBYfZCkdEchupVMEmOnkeZKRE4rqLuN55RRcVZ3BleHiG0v41Rv1C9tcQQ3tICZa2TByI9rrcYkcMWjewDWpIw8r_GsjQ0INpAcqRfddtl0xd_ZIQjcTcoCClNHD8DeZaTvq3Ns/s320/magdaleena+sairaalassa.jpg" width="280" /></a></div>
<br />Magdaleenan äitihttp://www.blogger.com/profile/14011210819723181211noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post-44817910211406364992019-11-26T11:40:00.000-08:002019-11-26T11:40:43.494-08:00En voi luvataTänään oli koulussa vanhempainvartti opettajan kanssa. Hän kertoi, että hirveän hyvin on mennyt. Alkusyksystä, kun opettaja oli ollut uusi, Magdaleena ei aina uskaltanut kysyä neuvoa esimerkiksi matematiikassa, mutta nyt uskaltaa. Opettaja selitti, että jos joku lasku on mennyt väärin, opettaja miettii, onkohan hän osannut vielä opettaa laskua oikein. Opettajalla on ihana asenne kaikkeen. Sanoi, että Magdaleenalla on paljon kavereita ja yllättyi, kun kerroin, että Magdaleena leikkii enemmän kuin pelaa. Semmoinenhan se on. Iloinen pieni tyttö, joka jaksaa kikattaa ystävien kanssa, tekee läksyjä tunnollisesti ja rakastaa pieniä söpöjä juttuja loputtomasti. Magdaleena on kiltti ja iloinen lapsi. Ei liian kiltti, vaan semmoinen sopivan kiltti. Lempeä ja hyvän tuulinen, mutta se Magdaleenaa vaivaa, että se murrosikä on tulossa. Että se matala ääni ja partakarvat.<br />
<br />
Huomenna ollaan menossa koululääkärille. Koulun terveydenhoitaja ehdotti sitä. Jos saataisiin lähete eteenpäin. Että ei tarvitsis odottaa, että ensin kaikki menisi pieleen.<br />
<br />
Äsken Magdaleena tuli alakertaan, vaikka olisi pitänyt jo nukkua. Hän kysyi: "Äiti, saanko varmasti blokkerit? Entä jos minä itken siellä lääkärissä? Joudunko ottamaan housut pois? Pikkaritkin?" Sitten Magdaleena katsoi poispäin ja kyyneleet tulivat silmiin sellaisina suurina pisaroina, jotka vierivät poskille, mutta Magdaleena vain tuijotti pois. Ihan jäykkänä ja hengittämättä.<br />
<br />
Minä nousin ylös pöydän äärestä ja halasin häntä pitkään. Magdaleena itki ja kyyneleet tulivat minunkin silmiini. Sydämeni meni murusiksi.<br />
<br />
Minä sanoin hänelle:<br />
Huomenna ei housuja oteta pois, mutta lääkärissä joudut ne kyllä riisumaan monta kertaa. Se on sen prosessin hinta. Se hinta... jos haluat apua. Eikä koululääkäri voi antaa niitä blokkereita, mutta hän voi antaa lähetteen eteenpäin. En voi luvata mitään.<br />
<br />
En halua valehdella sinulle. En voi luvata, että saat ne blokkerit, mutta voin luvata, että emme tule luovuttamaan ikinä. Äiti ja isä ovat aina seisseet tukenasi ja me tulemme aina seisomaan. Tuli mikä tuli, et ole yksin. Sen voin luvata.Magdaleenan äitihttp://www.blogger.com/profile/14011210819723181211noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post-77610039668086271852017-08-10T01:35:00.001-07:002017-08-10T01:35:10.791-07:00Voimahali Mustalle Orkidealle
<br />
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<span style="font-family: Calibri;"><br /></span></div>
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<span style="font-family: Calibri;">Teini-ikäinen lapseni kysyi minulta eilisiltana: ”Äiti,
itketkö sinä koskaan minun takiani? Sen takia mitä olen sanonut?” Vastasin
hänelle: ”Kyllä minä itken. Itken läheisten ihmisten sanomisille joskus helpostikin,
vaikka tietäisin, etteivät he tarkoita sitä, mitä sanovat. Sen sijaan vieraiden
ihmisten sanomisille, en itke koskaan.” Keskustelu jatkui vielä ja tulin
kertoneeksi hänelle, että läheisten ihmisten piikit sattuvat, koska niitä
kohtaan jota rakastaa, ei ole olemassa suojakilpeä. Sen sijaan vieraampien
äreätkään sanat eivät voi minua satuttaa. En tunne sinua Musta Orkidea. Sanasi
eivät satuta minua, mutta kyllä koskettavat sanoina. Kahlatessani
kirjoituksiasi läpi, näen paljon itseinhoa ja paljon suojakuorta ihan kaikkia
kohtaan.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<span style="font-family: Calibri;">Musta Orkidea! En ole vihainen sinulle! En ole vihollisesi!
Luulen, että jos joskus kohtaamme, voisimme tulla ihan hyvin toimeen, sillä
minä näkisin sinut sinuna. En näkisi sinua naisena, mikä olet biologisesti
joskus ollut. En näkisi sinua miehenä, mitä teksteistäsi päätelle inhoat olla.
En näkisi sinua perimmiltään lesbona, joka tykkää pillusta. Se ei olisi minulle
merkityksellistä. En näkisi sinua friikkinä. Vaan näkisin sinut ihmisenä, joka
on mennyt kaikista ympärilläsi riehuvista julmista asenteista aivan solmuun.
Ihmisenä, jota ei tarvitsisi määritellä sen kummemmin. Jonka sisällä olevalle
kivulle ei ole sopivia sanoja ja josta tuntuu, että hän lunastaa paikkansa
kovien arvojen maailmassa, olemalla vielä kovempi. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<span style="font-family: Calibri;">Minä näkisin sinut. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<span style="font-family: Calibri;">Haavoittuvana, haavoitettuna.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<span style="font-family: Calibri;">Arvokkaana ja ainutlaatuisena. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<span style="font-family: Calibri;">Sinä et tunne itseäsi naiseksi, mutta et myöskään mieheksi.
Olet kaksijakoisen sukupuolijärjestelmän vanki. Sinusta on myös joskus
tuntunut, että sukupuolen korjauksesi on mennyt pieleen ja ihmettelet, miten
olet voinut päästä järjestelmästä läpi. Syytät lääketieteellisiä tutkimuksia ja
samalla pelkäät, että mitä kävisikään ilman niitä tutkimuksia? Kävisikö niin
useammallekin? Että korjaisivat jotain sielun rikkonaisuutta, korjaamalla
sukupuolen väärin. Pelkäät rivien välissä, että me vanhemmat pakotamme pienet
homopojat olemaan tyttöjä ja pienet lesbotyttömme poikia, mutta olet onneksi väärässä.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<span style="font-family: Calibri;">Jotkut ihmiset tietävät oman sukupuolensa jo varhain. Jotkut
eivät tiedä, mutta se ei tarkoita, että se ei olisi yhtä totta. Kokoajan tulee
lisää tutkimustietoa siitä, miten naisten aivot todellakin ovat erilaiset kuin
miesten. Tiedämme, että tyttösikiö ja poikasikiö ovat aluksi aivan samanlaisia,
kunnes he alkavat muuttua erilaisiksi. Joskus tämä kehitys voi mennä pieleen
geenien tai hormonaalisten asioiden vuoksi. Ihmisen kehitys on niin
monimutkainen juttu, että on oikeastaan hämmästyttävämpää se, että kaikki menee
oikein kuin se, että kaikki menee pieleen. Joskus siis ihan tavallisen
tyttösikiön päähän kehittyy pojan aivot ja ihan tavalliset poikasikiön päähän
kehittyy tytön aivot. Ja sitten on vielä muita variaatioita aivojen
sukupuolista, joita ei ole edes tutkittu ja joskus sikiön päähän kehittyvät
aivot, jotka eivät ole sukupuolitetut laisinkaan. Se joka uskoo Jumalaan, voi
varmasti ajatella, että ”Vau, mitään ei tapahdu sattumalta. Tässä piilee jokin
tarkoitus! Ehkä se, että oppisimme rakastamaan ja hyväksymään toisemme,
sellaisina kuin olemme!” Ja se joka uskoo sattumaan, voi varmasti ajatella: ”Vau,
onpa luonto ihmeellinen ja monimutkainen kokonaisuus, kaikkine variaatioineen
päivineen. Ihminenpä on osa luontoa ja millainen uusi ihminen sitten onkaan,
hän on osa luonnon monimuotoisuutta!”</span></div>
<br />
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<span style="font-family: Calibri;">Meissä translasten vanhemmissa on molempia. Meissä on
uskonnollisia ja uskonnottomia. Meissä on ihmisiä äärioikeistosta äärivasemmalle
ja meissä on ihmisiä, joita politiikka ei kiinnosta tuon taivaallista. Meissä
on koulutettuja ja kouluttamattomia. Meissä on rikkaita ja köyhiä. Ainoa
yhdistävä tekijä meissä on se, että me näemme lapsemme sellaisena kuin hän on.
Että me kuuntelemme häntä ja tuemme heitä parhaamme mukaan, mutta tämä
ominaisuus on useimmissa muissakin vanhemmissa. Se, että lapsi ei oivalla
olevansa trans, ennen kuin on vaikka eläkeiässä, ei kerro vanhempien hyvyydestä
tai pahuudesta mitään, mutta ei myöskään se, että lapsi oivaltaa olevansa
transsukupuolinen jo kolmen vanhana, niin kuin joskus käy. Se ei kerro myöskään
siitä, kuinka tyttömäinen tai poikamainen lapsi on. Eikä se kerro siitä, miten
sukupuolisensitiivinenkään lapsen ympäristö on. Se kertoo ehkä enemmän siitä,
miten analyyttiset aivot lapsella on. Miten vahva on hänen sisäisen maailmansa
usko omiin tuntemuksiin. On hyvin sukupuolisensitiivisiä vanhempia, joiden
lapsi on kertonut transsukupuolisuudestaan verrattain myöhään ja on hyvin
äärikonservatiivisia perheitä, joiden lapsi on näyttänyt oman
transsukupuolisuutensa ennen kuin on oppinut puhumaan.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<span style="font-family: Calibri;">Sen minkä olen oppinut matkan varrella Magdaleenan äitinä,
on se, että tätä transsukupuolisuutta vastustavat eniten ne, joiden oma suhde
omaan sukupuoleensa on, kuin hidasta kävelyä paljain varpain tulisilla hiilillä.
Kyllä useimmat niistä, jotka ovat tyytyväisiä omaan sukupuoleensa ja pitävät
myös sukupuolensa rooleista, ymmärtävät myös sen, että olisi kauheaa, jos omat
aivot sijaitsisivat väärässä kropassa. Jos sinä Musta Orkidea et tuntenut
itseäsi kotoiseksi naisen ruumiissa, mutta et oikein miehenäkään, oletko
ajatellut, että olet ehkä muunsukupuolinen tai ehkä sinulla on sukupuolettomat
aivot kokonaan. Kelpaatko sitten kenellekään, jos et ole mies tai jos et ole
nainen? Aivan varmasti enemmän kuin kelpaat! Aikuiset ihmiset pitävät hyvin
rakastettavina hyvin erilaisia ihmisiä! </span></div>
<br />
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<span style="font-family: Calibri;">Kun kuuntelee transihmisten tarinoita siitä, miltä tuntui,
kun he eivät ole vielä tulleet nähdyksi omassa identiteetissään, yhdistävänä
tekijänä on heillä ollut sellainen tunne, kuin olisi vieraana omassa elämässään
tai näyttelisi sukupuolta koko ajan. Kukaan ei varmasti halua lapselleen
sellaista elämää, oli hän sitten lapsi, nuori tai jo aikuinen. Kun ymmärtää,
että sukupuolikokemusta ei voi muuttaa; sen voi vain peittää, ei ole
varteenotettava vaihtoehto olla uskomatta omaa lastaan.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<span style="font-family: Calibri;">Lääketieteelliset sukupuolen tutkimukset menevät niin usein
pieleen, koska sukupuolta ei voi oikein tutkia muuten, kuin kysymällä ihmiseltä
itseltään. Transihmiset ovat toistensa kanssa tekemisissä, eikä ole mikään
salaisuus, että he tietävät hoitoon mennessään, mitä pitää sanoa ja miten pitää
pukeutua mennäkseen polilla läpi. Silloin sieltä läpi menee myös ihmisiä, jotka
eivät tarvitsisi kirurgista hoitoa ollakseen onnellisia. (Suomessa sukupuoli
pitää oikeasti korjata, saadakseen vaihdettua henkilötunnuksen sellaiseksi,
että se näyttää omalta ja on vaikka joukkoliikenteen lipuntarkastuksessa
suojassa nöyryytykseltä.) Valitettavasti läpi taas eivät pääse ne, joilla tarve
olisi suurin, pahimman kehodysforian vuoksi. He joutuvat pelätylle ”jäähylle”,
koska ovat liian epävakaita tietääkseen oman sukupuolensa, vaikka epävakaus
tulisikin hoidetuksi sillä, että ihminen pääsisi korjaamaan sukupuolensa.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<span style="font-family: Calibri;">Lääketieteelliset tutkimukset transsukupuolisuuden
toteamiseksi ovat aivan huuhaata ja sitä alaa ei myöskään kehitetä eteenpäin missään
päin länsimaita. Siksi valitettavasti nuorten puolella varsinkin on käytössä
hyvin alkeellisia tutkimusmenetelmiä kuten musteläiskätestit, jotka testaavat
enemmän ihmisen visuaalista hahmottamiskykyä kuin hänen mielenmaisemaansa. Käytössä
on myös hyvin loukkaavina koettuja kysymyssarjoja, joihin ei saa kuitenkaan
vastata romahtamalla, ellei halua taas sille kuuluisalle jäähylle.
Valitettavasti testeistä pääsevät läpi nopeimmin sosiaalisesti lahjakkaat
ihmiset ja sitten ne, jotka ovat tehneet läksynsä parhaiten netin
keskustelupalstoilla.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<span style="font-family: Calibri;">Lääketieteellisten tutkimusten ja transsukupuolisten
psykiatrisoimisen sijaan tulisi keskittyä kehodysforian hoitoon. Kyllä transsukupuolisilla
on mielenterveysongelmia, kuten sinulla Musta Orkidea on, mutta itse
transsukupuolisuus ei ole mielenterveysongelma. Jotkut mielenterveysongelmat
johtuvat hoitamattomasta transsukupuolisuudesta, mutta itse transsukupuolisuus
ei vaadi psykiatrista hoitoa. On hyvä, että transsukupuolisen
mielenterveysongelmia hoitavat tietävät riittävästi transsukupuolisuudesta,
mutta heidän tulisi tiedostaa se, että ongelman ydin ei ole viallisessa
sukupuolessa. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<span style="font-family: Calibri;">Tutkimusten mukaan, ne translapset, jotka saavat elää
sosiaalisesti transitioituneina omaksi kokevaansa sukupuoleen, ovat yhtä
onnellisia kuin muutkin lapset. Koska jokainen lapsi ansaitsee hyvän lapsuuden,
on täysin loogista, että vanhemmat antavat lastensa olla omia itsejään. Sitten
se, tuleeko heistä isona transihmisiä vai homoja, ei ole merkityksellistä
silloin, kun he ovat lapsia. Vain se, että heillä on onnellinen ja
mahdollisimman huoleton lapsuus, on merkityksellistä.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<span style="font-family: Calibri;">Musta Orkidea! Sinäkin olisit ansainnut hyvän lapsuuden ja
olisit ansainnut tulla arvostetuksi ihan omana itsenäsi, oli sukupuolesi
kokemus mikä tahansa. Minä voin vakuuttaa, että Magdaleena on nyt niin
onnellinen kuin mahdollista! Usko minua, joka olen läsnä Magdaleenan elämässä
joka päivä, jos minä olisin pakottanut Magdaleenan olemaan poika, hän olisi
hyvin paljon ahdistuneempi nyt. Joku voi haluta oikeasti olla toista
sukupuolta, miksi hänet on määritelty syntymässä. Sitä ei välttämättä voi
ymmärtää, mutta riittää, että sen hyväksyy. Jos tapaisit Magdaleenan, jos
asuisit luonamme päivän, viikon, kuukauden, näkisit saman ja ymmärtäisit miksi.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<span style="font-family: Calibri;">Musta Orkidea, älä ole kateellinen niille lapsille, jotka
saavat olla omia itsejään. </span></div>
<br />
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<span style="font-family: Calibri;">Jos tarkemmin ajattelet, niin eikö se vaan ole hyvä? Ettei
heidän tarvitsisi olla niin yksin.</span></div>
<br />
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<span style="font-family: Calibri;">Sinä olet arvokas omana itsenäsi! </span></div>
<br />
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<span style="font-family: Calibri;">Et ole luotaantyöntävä friikki! </span></div>
<br />
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<span style="font-family: Calibri;">Olet vain rikki ja avun tarpeessa! </span></div>
<br />
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<span style="font-family: Calibri;">Toivottavasti löydät itsesi ja saat sitä tukea, mitä oikeasti
tarvitset ja ansaitset!</span></div>
<br />
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<span style="font-family: Calibri;">Voimahalit sinulle Musta Orkidea Magdaleenan äidiltä! </span></div>
<br />
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<span style="font-family: Calibri;">Voi kun olisin voinut olla sinulle äiti silloin, kun sinä
olit pieni ja menit rikki.</span></div>
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<span style="font-family: Calibri;"><br /></span></div>
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<span style="font-family: Calibri;"><br /></span></div>
<b></b><i></i><u></u><sub></sub><sup></sup><strike></strike><span style="font-family: Calibri;"></span>Magdaleenan äitihttp://www.blogger.com/profile/14011210819723181211noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post-44009367877426835022017-05-26T11:31:00.000-07:002017-06-26T04:20:26.520-07:00Uusi koulu ja uudet kujeet<br />
Vein uuden koulun opettajille ja rehtorille yhteisen kirjeen ja tulostin mukaan pitkälle toistasataa sivua luettavaa. Laitan teille loppuun linkkilistan tulostamistani materiaaleista. Kirjettä tai osia siitä saa tarvittaessa lainata!<br />
<br />
<br />
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<b><span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace;">Hei, </span></b></div>
<br />
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<b><span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace;">Huomasin kouluuntulopalaverissa, että lasten transsukupuolisuus
ei ehkä ole koko työyhteisöllenne tuttu ja siksi ajattelin koota teille
faktatietoa siitä, millä perusteilla olemme päättäneet antaa Magdaleenan transitioitua.</span></b></div>
<b><span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace;"><br /></span></b>
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<b><span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace;">Transukupuolisuuden biologista puolta on tutkittu viimeaikoina
jonkin verran. Laitan liitteeksi Katherine J. Wu:n artikkelin Between the
(Gender) Lines: the Science of Transgender Identity, jossa on yhteenveto
tutkimuksesta, jossa kuvannettiin transihmisten aivoja ja tultiin sellaiseen johtopäätökseen,
että transnaisten aivot vastaavat naisten aivoja ja transmiesten miesten
aivoja. </span></b></div>
<b><span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace;"><br /></span></b>
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<b><span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace;">Lisäksi laitan Mental Health of Transgender Children Who Are
Supported on Their Identities-tutkimuksen abstraktin, jossa on perusteluja
sille, miksi me olemme päätyneet siihen ratkaisuun, että Magdaleena saa elää sosiaalisesti
transitioituneena kokemaansa sukupuoleen. </span></b></div>
<b><span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace;"><br /></span></b>
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<b><span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace;">Transtytöksi kutsutaan lasta, joka on virallisesti miessukupuolinen,
mutta jolla on tytön identiteetti. Tällaisella tytöllä on pojan
sukupuolielimet, jotka saattavat aiheuttaa ja myös aiheuttavat Magdaleenassa kehodysforiaa,
joka on voimakasta oman kehon inhoa. Tämän vuoksi Magdaleenan on aivan mahdottoman
vaikea puhua omista sukupuolielimistään ja hänen sosiaalisille suhteilleen ja
kehitykselleen on parempi, että hän ei joudu avaamaan tätä yksityisasiaansa
muille lapsille. (Kehodysforia on lasten yleisin itsemurhariski.) Kuitenkin
lapset, jotka saavat elää sosiaalisesti transitioituneina eli kokemansa
sukupuolen mukaisessa roolissa, eivät ole sen masentuneempia kuin
verrokkiryhmä. (Tutkimuksessa oli 73 translasta ja 73 verrokkia.) Transitioituneilla
lapsilla oli vain lievästi enemmän ahdistusta. </span></b></div>
<b><span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace;"><br /></span></b>
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<b><span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace;">Transitioituneiden lasten tilanne eroaa siis dramaattisesti
ja myönteisesti aiemmista tutkimuksista, joissa on tutkittu translapsia, jotka
eivät ole transitioituneita. Tämä on se syy, miksi Magdaleena saa elää oman toiveensa mukaisesti
täysin sosiaalisesti transitioituneena tytöksi ja toivomme, että koulu tukee
meitä huoltajia Magdaleenan kasvatuksessa. </span></b></div>
<b><span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace;"><br /></span></b>
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<b><span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace;">Seksuaalisuus on sitä, mistä ihminen pitää ja sukupuoli on
sitä, mitä ihminen on. Lasten seksuaalisuus vasta kehittyy ja se voi olla
häilyväinen jopa koko elämän; sen sijaan sukupuoli-identiteetti kehittyy hyvin
varhain ja on verrattain stabiili. Seksuaalisuus ja sukupuolisuus ovat hyvin
eri asioita, eikä sukupuolen kokemukseen voi vaikuttaa kasvatuksella, toisin kuin
virheellisesti on väitetty. Virheellinen päätelmä johtuu psykologi John Moneyn
tutkimuksesta, jonka hän teki kaksoisveljille, joista toinen menetti peniksensä
ympärileikkauksessa ja hänet kasvatettiin tyttönä. Moneyn näkemykset olivat
vallalla pitkän aikaa, ennen kuin hänen tutkimuksensa valheellinen raportointi
paljastui.</span></b></div>
<b><span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace;"><br /></span></b>
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<b><span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace;">Jos asiasta tulee kysyttävää, vastaan mielelläni!
Järjestäisin mieluusti myös opettajille transtukipisteen työntekijän kertomaan
transsukupuolisen lapsen kohtaamisesta ja auttamisesta. Magdaleenan historiasta voi
lukea blogista, jota pidän nimettömästi: istuusepaivankakkaralla.blogspot.fi</span></b></div>
<div style="line-height: normal; margin: 0px 0px 11px;">
<b><span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace;">Terveisin,</span></b></div>
<u></u><sub></sub><sup></sup><strike></strike><b><span style="font-family: "courier new" , "courier" , monospace;">Magdaleenan äiti</span></b><br />
<i><br /></i>
<br />
<a href="http://pediatrics.aappublications.org/content/pediatrics/early/2016/02/24/peds.2015-3223.full.pdf"><span style="color: #073763;">http://pediatrics.aappublications.org/content/pediatrics/early/2016/02/24/peds.2015-3223.full.pdf</span></a><span style="color: #073763;"> </span><br />
<span style="color: #073763;"><br /></span>
<a href="http://www.washington.edu/news/2016/02/26/transgender-children-supported-in-their-identities-show-positive-mental-health/" target="_blank"><span style="color: #073763;">http://www.washington.edu/news/2016/02/26/transgender-children-supported-in-their-identities-show-positive-mental-health/</span></a><span style="color: #073763;"><br /></span><br />
<span style="color: #073763;"><br /></span>
<a href="https://helda.helsinki.fi/handle/10138/181420"><span style="color: #073763;">https://helda.helsinki.fi/handle/10138/181420</span></a>Magdaleenan äitihttp://www.blogger.com/profile/14011210819723181211noreply@blogger.com11tag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post-85164528408165166122017-05-05T04:56:00.002-07:002017-05-05T04:56:58.003-07:00Suomeen vihdoin yhdistys!<br /><span style="background-color: magenta;"><br /></span><div style="text-align: left;">
<span style="color: #4b4f56; display: inline !important; float: none; font-size: 14px; letter-spacing: normal; orphans: 2; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; widows: 2; word-spacing: 0px;"></span><span style="background-color: magenta;"></span>
</div>
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<span style="font-family: Calibri; font-size: large;"><b>Suomeen on vihdoin perusteilla yhdistys translasten ja
-nuorten tukemiseksi! </b></span></div>
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<span style="font-family: Calibri; font-size: large;"><b>Aivan mahtavaa!</b></span></div>
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<span style="font-family: Calibri;">Translasten ja -nuorten tukemiseksi perustettavan
yhdistyksen perustamiskokous järjestetään 6.5.2017 klo 14:30–17:30
transtukipisteellä osoitteessa Pasilanraitio 5 (toinen kerros) 00240 Helsinki.</span></div>
<div style="margin: 0px 0px 11px;">
<span style="font-family: Calibri;">Paikalla on kahvia, teetä, mehua ja pientä purtavaa. Myös
lastenhoito on järjestetty kokouksen ajaksi.</span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: "Calibri",sans-serif; font-size: 11pt; line-height: 107%; margin: 0px;">Lisätietoja: Riikka Aapalahti / r.aapalahti@gmail.com</span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: "Calibri",sans-serif; font-size: 11pt; line-height: 107%; margin: 0px;"></span><b></b><i></i><u></u><sub></sub><sup></sup><strike></strike><a href="https://www.facebook.com/events/1702764450024001/">https://www.facebook.com/events/1702764450024001/</a></div>
Magdaleenan äitihttp://www.blogger.com/profile/14011210819723181211noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post-4879767025606374832017-05-03T11:18:00.001-07:002017-05-03T11:18:49.233-07:00Kaksi mahdollista polkua<br />
Magdaleena elää kohtalaisen huoletonta lapsen elämää. Eniten häntä ehkä huolestuttaa sellaiset asiat, että entäs jos se toinen transsukupuolinen heidän koulustaan tulee lasten tapaamiseen ja sen jälkeen kaikki tietävät pippelistä ja joskus hän pohtii sellaisia huolestuttavia asioita kuin, että onko mummi niin vanha, että hän kuolee kohta(ei onneksi ole). Muuten Magdaleena leikkii huolettomana sisarustensa ja kavereidensa kanssa, pelaa tabletilla, tekee läksyjä, kuuntelee musiikkia ja lukee Barbie-lehtiä. Mutta entäs sitten? Nyt hän on onnellinen, mutta entäs teini-iän tullen?<br />
<br />
On kaksi hyvin mahdollista polkua. On se mitä hän voisi olla ja on se millaista hänellä saattaa olla, jos uusi translaki toteutuu vain pieniltä osin.<br />
<br />
<br />
Jos saisimme translain ja asiallisen käypähoitosuosituksen, Magdaleenalle voisi käydä näin:<br />
<br />
Ennen teini-ikää muuttaisimme Magdaleenan juridisen sukupuolen tytöksi ja näin ollen hän voisi kulkea bussilla ylä-asteelle ja hän voisi olla koulussa aivan virallisesti oikealla nimellään, ilman jatkuvaa pelkoa paljastumisesta "ei-kokonaan-tytöksi". Hän voisi saada murrosikää jarruttavan blokkerihoidon ja hänen pippelinsä ei kasvaisi ainakaan hirveästi. Hän näyttäisi nuorelta tytöltä koko teini-ikänsä ja voisi jatkaa onnellista lapsuuttaan melko huolettomaan teini-ikään. Blokkerihoito ei vähentäisi kuitenkaan aivojen kasvua ja hän pärjäisi koulussa samalla tavoin hyvin kuin nytkin; ehkä peremminkin, koska muut kärsisivät hormoonimyrskyistä. Ehkä hän saisi ensisuudelmansa kyläkaupan kulmalla, lähettelisi tuhottomasti selfieitä kavereidensa kanssa toisilleen ja juoruaisi muiden tyttöjen kanssa kaikista koulun pojista... kokoajan... välillä ruokapöydässäkin ja suuttuisi, kun siitä sanottaisiin. Hän punastuisi, kun "se poika" katsoisi liian pitkään ruokajonossa ja olisi huolissaan siitä, että hänellä ei olisi kerrassaan mitään päällepantavaa. Niin... ja hän valittaisi kotiintuloajoista ja sanoisi, että me vanhemmat pilaisimme hänen elämänsä lopullisesti, koska emme päästäisi häntä vappuna kaupungille. Miten mielelläni minä riitelisinkään hänen kanssaan tavallisista asioista! 18-vuotiaana tai ehkä jo aiemmin hän voisi aloittaa naishormoonien käytön. Hänen rintansa kasvaisivat tavallisiksi. Toisesta tulisi ehkä hieman suurempi ja se harmittaisi häntä loputtomasti. Hänen äänensä matalenisi naisen ääneksi ja hän kuulostaisi joskus ihan biologiselta äidiltään. Hän lukisi niskansa kipeäksi enkun kokeisiin ja söisi suklaata koko päivän, koska "se poika" ei tykännytkään hänen kuvastaan somessa. Hänelle tehtäisiin alakerran leikkaukset lukulomalla ja samalla hän lukisi ylioppilaskokeisiin. Hän valmistumispäivänä tuskastelisi hiustensa kanssa, rakastaisi uutta luomiväriä ja vihaisi finnejään ja sitten hän olisi valmis nainen ja valmis elämään.<br />
<br />
Tai sitten, jos emme saa translakia Magdaleenalle ajoissa, eikä transukupuolisille tehdäkään hyvää käypähoitosuositusta. Silloin Magdaleenalle voi käydä näin:<br />
<br />
Magdaleena joutuisi pitämään kouluun mennessään kolikoita taskussaan mukana sitä varten, että joku bussikuski ei hyväksyisikään Magdaleenan pojalle rekisteröityä bussikorttia. 13-vuotiaana hän vihdoin pääsisi transtutkimuksiin. Kotona hän itkisi syvästi loukkaantuneena ammatti-ihmisten tekemiä kysymyksiä: "Pissaatko sinä seisaaltasi? Entä jos joutuisit olemaan poika koko elämäsi, miltä se sinusta tuntuisi?" Kauppakeskuksessa hän ei tietäisi mihin vessaan mennä. Uimaan hän ei enää suostuisi. Parta alkaisi kasvaa. Ääni matalenisi miehekkääksi, eikä hän enää puhuisi kuulematta omaa ääntään. Hän puhuisi vähemmän, eikä höpöttäisi jonninjoutavia enää koskaan. Hänestä ei saisi ottaa valokuvia ja hän ei sanoisi sanaakaan videolle, jossa muut huutaisivat kilpaa mummille: "Hyvää joulua!" Hänelle kasvaisi leveät hartijat ja hänelle tulisi aatamin omena. Hänen itsetuntonsa alenisi ja Magdaleenan tuntien, hän vetäytysi omaan kuoreensa. Kotona äiti olisi ainut, joka häntä ymmärtäisi. Ei ehkä tarvitsisi koskaan tapella kotiituloajoista ja silloin kun joskus bussi olisi myöhässä lumisateen vuoksi, me katsoisimme ikkunasta häntä odottaen ja toivoisimme, että hän ei olisi tehnyt itselleen mitään. Koska transnuorilla on usein psykiatrisia ongelmia, hän saisi kokoajan säännöllistä hoitoa nuorten psykiatrisella ja ehkä hänelle etsittäisiin sopivaa masennuslääkettä ja lopulta 16-vuotiaana hän saisi blokkerihoidon, jos hän osaisi esittää tarpeeksi vakaata... kun melkein kaikki muutokset mieheksi olisi jo läpikäyty. Täysi-ikäisenä hän kävisi vuosikausia kivuliaassa laserhoidossa, jossa hänen partansa juuria tuhottaisiin, hänelle laitettaisiin silikonirinnat, hänen kasvojen luustoa ja aatamin omenaa korjailtaisiin ja hän kävisi puheterapiassa harjoittelemassa korkeammalta puhumista. Ehkä hän muutoksen läpikäytyään jaksaisi opiskella. Menisi vähintään aikaa, ennen kuin hän olisi uudestaan Magdaleena. Jos olisi enää koskaan.<br />
<br />
Magdaleena ei ole ainut lapsi tai nuori, jolle laki ja käypähoitosuositús olisi helpotus tai jopa pelastus. Mutta meillä on kiire. Emme ehdi odotella uusia eduskuntavaaleja ja uutta hallitusta. Meillä on kiire, koska tälläkin hetkellä joku Magdaleenan kaltainen nyppii ensimmäisiä partakarvojaan pinseteillä peilin edessä ja itkee hiljaa. Siksi.Magdaleenan äitihttp://www.blogger.com/profile/14011210819723181211noreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post-31978100250027292622017-04-03T01:55:00.000-07:002017-04-03T01:55:50.547-07:00Mistä hän voi tietää, onko hän todellakin tyttö?<br />
On yleisesti hyväksytty mielipide, että sukupuolielimet määrittelevät lapsen sukupuolen. Yleisesti aivan huomaamatta tätä sukupuolikäsitystä tuetaan sukupuolittuneilla lahjoilla, väreillä ja kielellisestikin. Kukaan ei kysy tällaisen "tavallisen" lapsen vanhemmilta, ovatko he aivan varmoja lapsensa sukupuolesta.<br />
<br />
Kun minulla on transtyttö, joka syntyi pojan rooliin, joka sai lahjaksi sukupuolittuneita lahjoja, jonka poikamaisuutta huomaamattamme tuimme kielellisesti, joka puettiin varhaislapsuudessa aina pikkumieheksi, mutta kaikesta huolimatta hän tunsi olevansa tyttö ja toi sen ilmi, vaikka hän näki, että se huvitti kaikkia; eikö silloin hänen sukupuolensa ole paljon kiistattomampi, kuin niiden lasten, joiden ei ole tarvinnut koskaan miettiä sukupuoltaan?<br />
<br />
On paljon todennäköisempää, että tavallisessa sukupuoliroolissa elävä lapsi on transsukupuolinen kuin se, että sukupuoltaan paljon pohtineen translapsen sukupuolikokemus olisi väärä. Vaikka translasten puolustaminen olisi kuinka poliittisesti epäkorrektia tahansa, jonkun on seistävä heidän takanaan. Jonkun on uskottava heitä ja puolustettava heidän ihmisoikeuksiaan.<br />
<br />Magdaleenan äitihttp://www.blogger.com/profile/14011210819723181211noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post-50524914920868203702016-11-09T03:01:00.001-08:002016-11-09T03:01:28.811-08:00Nyt Magdaleena ei ole lastenpsykiatrinen tapausNeurologin vastustuksestani huolimatta lähettämä lähete oli vihdoin kulkenut pitkän matkan Pasilan lastenpsykiatriseen yksikköön. Yksiköstä soitettiin. Sydän jätti lyönnin väliin. Pyysin heti ensitöikseni lähetettä pohjoiseen psykiatrille, jolla on näistä asioista kaikkein uusinta tietoa. Perustelin pyyntöni juurta jaksain. Ystävällisen kuuloinen nainen puhelimessa lupasi kysyä asiaa vastaavalta lastenpsykiatrilta. Muutaman päivän kuluttua hän soitti:<br />
<br />
<em>"Valitettavasti emme voi suositella Magdaleenan lähetteen uudelleen ohjausta pyytämäänne yksikköön. Nähdäksemme hoidolle ei ole mitään tarvetta tässä vaiheessa, koska lapsi on tietojemme mukaan psyykkisesti hyvinvoiva ja hän saa toteuttaa oikeaksi kokemaansa sukupuoli-identiteettiään vapaasti. Niin... pukeutua mekkoihin ja elää tytön elämää, kuten hänen kuuluukin saada tehdä. Teille varmasti sopii, että laitan tästä tiedon myös sosiaalitoimistoon."</em><br />
<br />
Puhelun jälkeen istahdin hämmentyneenä sängynkulmalle pitkäksi aikaa. Vasta sitten hymy levisi kasvoilleni. Pidetään tulitauko ja kerätään voimia. Sitten yritetään saada vaikka yksityiseltä puolelta lähete sinne pohjoisen psykiatrille ja hänen työryhmälleen, joka osaa ja haluaa auttaa blokkerihoidoissa... kun murrosikäkin kohta vääjäämättä koittaa. <br />
<br />
<br />
Magdaleenan äitihttp://www.blogger.com/profile/14011210819723181211noreply@blogger.com12tag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post-27760750620790549852016-10-10T00:55:00.000-07:002016-10-10T00:55:23.529-07:00Sen pojan synttäritNaapuriluokan poika antoi syntymäpäiväkutsun. Synttäreitä odotettiin jännityksellä ja aina välillä Magdaleena oli kokonaan perumassakin syntymäpäiville lähtöä, mutta menipä sitten silti. Sankari ja osa vieraista, olivat ulkona ohjaamassa vieraita oikeaan taloon. Sinne tien varteen jätin seisomaan hämmentyneen Magdaleenan nätissä mekossaan ja hiuksissaan rusetti, kun synttärisankari ja muut vieraat, jotka olivat kaikki poikia, seisoivat toisella puolella tietä ja hihittivät toistensa selkien takana piileskellen. Kävin kääntämässä auton ja melkein pysähdyin Magdaleenan kohdalle tueksi, mutta tiukka silmien siristys sai minut jatkamaan matkaa. Vähän huolissani lähdin kotiin.<br />
<br />
Kun hain Magdaleenaa syntymäpäiviltä, Magdaleena tuli ovelle vienosti hymyillen. Muitakin haettiin samaan aikaan ja sankarin äiti tuli ovelle hyvästelemään. "No, Magdaleena olikin ainut tyttö, mutta ihan hyvin kaikki meni", äiti sanoi hymyillen.<br />
<br />
Autossa kysyin tytön tunnelmia ja vastaus tuli pitkän huokauksen jälkeen: "No, se poika kutsui minut, koska on ihastunut minuun. En minä niiden kanssa paljoa leikkinyt, mutta ne olivat ihan kilttejä. Ne leikkivät sotaa ja muita poikien juuttuja. Riehuivat ja silleen. Tiedäthän äiti, mitä siitä tulee, kun pojat saavat liikaa sokeria?" Ja kyllähän minä tiesin. :)<br />
<br />
Magdaleenan äitihttp://www.blogger.com/profile/14011210819723181211noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post-75189762610506323982016-08-17T06:53:00.001-07:002016-08-17T06:53:20.678-07:00Onko Magdaleena psykiatrinen tapaus..?<br /><br />
Meillä on tuolla olohuoneessa kavereiden kanssa hyvin toimeen tuleva iloinen koululainen, joka on noin keskiverto oppilas, lempeä ja kiltti. Hänen elämänasenteensa on valoisa, mutta kyllä hän osaa tunteitaankin ilmaista. Hän osaa marssia vihaisena huoneeseensa ja paiskata ovensa kiinni... ja tulla puolen tunnin päästä sitten sopimaan ja halaamaan. Hän rakastaa kaikenlaisia suloisia pieniä eläimiä ja isona hän aikoo perustaa kukkakaupan. Hän on tasapainoinen ja normaali lapsi, paitsi viranomaisten kantilta katsottuna:<br />
<br />
-Hänellä on pojan kromosomit ja sukuelimet, mutta hän toimii, käyttäytyy ja tuntee itsensä tytöksi.<br />
<br />
-Hänet on sijoitettu meille pikkuisena vauvana, mutta se ei vaikuta mitenkään rakkautemme määrään tai laatuun. <br />
<br />
-Hänen kehityksensä laahasi kaukana muiden perässä, ennen kuin opimme näkemään hänet tyttönä, mutta sittemmin hän otti muut taidoissa kiinni ja on nyt perin keskiverto lapsi.<br />
<br />
<br />
Hänen kehitystään on seurattu tähän asti neurologisen puolella, mutta nyt saimme sekä iloisia uutisia, että hieman hämmentäviä myös. <br />
<br />
Iloinen uutinen oli se, että hänen kehitystään ei tarvitse enää seurata. Hän on taidoiltaan tavallinen lapsi. <br />
<br />
Huono uutinen on hänen tuntemuksiensa sairaalloisuus. Neurologi nimittäin soitti ja sanoi, että Magdaleena siirretään lastenpsykiatrian puolelle. <br />
<br />
Kysyin miksi?<br />
<br />
Neurologi ilmoitti syyksi poikkeavan sukupuoli-identiteetin. <br />
<br />
Vastasin neurologille, että lapsille ei ole olemassa asiaan erikoistuneita lääkäreitä ainakaan eteläisessä Suomessa, emmekä mene kenenkään koekaniineiksi, koska meillä ei ole mitään ongelmia.<br />
<br />
Oli kuulemma muitakin syitä. <br />
<br />
Kysyin mitä? <br />
<br />
Neurologi sanoi: "Kun lapsenne on sijoitettu ja se on iso riskitekijä!" <br />
<br />
Vastasin hänelle: "Sijoitus ei ole riskitekijä, vaan sijoitus on suojaava tekijä. Olemme olleet silmän alla ammattimme takia vuosikaudet, emmekä ole saaneet ensimmäistäkään kertaa nuhteita lastemme hoidosta." <br />
<br />
Neurologi jatkoi: "En minä sitä tarkoittanutkaan! Olette hyvin hoitaneet Magdaleenaa, mutta kun kehityksessäkin on ollut pulmia." <br />
<br />
Vastasin: "Juurihan sanoit, että hän on tällä hetkellä aivan normaali, iloinen ja tavallinen lapsi?"<br />
<br />
"Niin, mutta kun tätä sukupuoli-identiteettiasiaa pitäisi käsitellä! Minä en ainakaan tiedä asiasta mitään!" Neurologi lopulta kakisti. <br />
<br />
"No, jos te ette tiedä asiasta mitään, niin ottakaapa yhteyttä Transtukikeskuksen sosiaalipsykologiin. Hänellä on pitkä kokemus ja asiantuntemusta auttaa." Kerroin ja annoin nimen hänelle. <br />
<br />
Neurologi oli tyytyväinen, kunnes hänelle selvisi, että kyseessä on Setan toimipiste. Setaan hän ei kyllä voi mitenkään olla yhteydessä, mutta kysyi saako hän konsultoida asiassa lastenpsykiatria. Olin jo melko kyllästynyt keskusteluun ja annoin hänelle luvan konsultoida psykiatria, mutta nimettömästi; Olen jo oppinut olemaan hieman varpaillani. <br />
<br />
Puhelun jälkeen nojasin pitkään terassin kaiteeseen ja tuijotin tyhjyyteen. Näistä asioista tiedetään jo jonkin verran, mutta olen täysin hämmästynyt siitä, että tieto ei ole saavuttanut ammatti-ihmisiä sitten yhtään.<br />
<br />
Vain vajaan viikon päästä tästä tyhjentävästä puhelusta, sain transtukikeskukselta viestiä. Olin kysellyt jo ennen kesälomia blokkerihoidoista ja sainkin nyt aika hyvän tietopläjäyksen siitä, missä tällä hetkellä mennään. Blokkerit viivästyttävät murrosikää siihen saakka, kunnes lapsi voi olla varma, mitä sukupuolta hän varmasti on. Jos blokkeri-hoidon lopettaa, murrosikä tulee normaalisti ja nuori saavuttaa normaalin hedelmällisyyden. Sain myös muutaman yhteystiedon, joihin voisin olla yhteydessä. Lähin yhteystieto vei Tampereen EVAn nuorisopuolen psykiatrille. Selitin lyhyesti tilanteemme sähköpostissa, kertomatta sen enempää, mitä olen tässä blogissakaan kertonut, mutta toki melkoisesti tiivistettynä. Sain melko nopeasti vastauksen.<br /><br />Psykiatri ei voinut puhua sähköpostilla yksittäisestä tapauksesta, mutta mielipiteitään pystyi esittämään silti. Hänen näkemyksensä mukaan tämän lapsen täytyy olla varmasti jo hoidossa psykiatrisella puolella tai perheneuvolassa. Jäin tuijottamaan tässä kohtaa ulos ikkunasta pitkäksi aikaa. <br />
<br />
"Ai miksi?", mietin. "Miksi iloinen ja täysin ongelmaton peruslapsien keskivertolapsi olisi hoidossa psykiatrisella tai perheneuvolassa?" <br />
<br />
Jatkoin kuitenkin lukemista. Olin kertonut, että hän ei halua kertoa syntymäsukupuolestaan ulkopuolisille ja että tuemme häntä tässä asiassa. Psykiatri oli tähän vastannut sananmukaisesti näin: "Täydellinen asian kieltäminenkään ei tue psyykkistä kehitystä." Jäin miettimään, että emmehän me kiellä asiaa! Päinvastoin... puhumme asioista oikeilla nimillä useastikin ja usein mukana juttelussa on muitakin perheenjäseniä tai vaikkapa kummitäti, joka on Magdaleenan luottohenkilö. <br />
<br />
Tuemme vain lapsen päätöstä olla kuka hän on ja hänen oikeuttaan pitää joitain asioita omana tietonaan. Onko se väärin? Mitä meidän pitäisi sitten tehdä? Sanoa hänelle, että sinä et ole totta? Sanoa, että sinä haluaisit olla tyttö, mutta oikeasti sinä olet poika; niinkuin Kotkalainen lastenneurologi neuvoi meitä aikanaan. Tukisiko se sitten paremmin lapsen psyykkistä kehitystä? Mitä luulette, että kävisi lapseni psyykkiselle kehitykselle, jos minäkin alkaisin kylvää epäilyksen siementä lapseni mieleen vai ajattelikohan psykiatri, että sitten hän oivaltaisi olevansa ihan tavallinen poika? Alettaisiinko sitten käyttämään sitä syntymänimeä ja ostettaisiin kaupasta siniset vaatteet kouluun? <br />
<br />
Psykiatri kirjoitti myös näin: "Jos lapsen kokemus ei puberteetin myötä muutu, alueenne asiantuntijat voivat tehdä meille lähetteen. Diagnoosia ei voi tehdä etukäteen, koska lapsuudessa alkaneessa sukupuolidysforiassa mahdollinen transsukupuolisuuden diagnoosi vahvistuu nimenomaan puberteetissa." Sydän jätti yhden lyönnin lyömättä, kun luin tämän lauseen. Maailmalla on siis käytössä murrosikää jarruttavia blokkereita, joiden saamisesta tulevaisuudessa kyselin tältä alan ammattilaiselta. Ja tämä oli siis vastaus. Pitääkö Magdaleenan antaa kasvaa ensin 185cm pitkäksi? Pitääkö antaa hänen äänensä madaltua? Pitääkö hänellä olla leveät hartiat, aataminomena ja partakarvat ennen kuin hän voi tietää, haluaako hän olla mies vai nainen?<br />
<br />
Vaikka lapsi saisi blokkereita, jotka jarruttavat murrosikää, se ei vaikuta hänen aivojensa kehitykseen millään tavalla. Blokkerit voi aina lopettaa ja antaa murrosiän tulla, jos lapsesta alkaa tuntua siltä. Ja miksi en muka hyväksyisi lapseni mielen muuttumista toista kertaa? Miksi hän ei uskaltaisi sanoa asiaa uudestaan? Hyväksyinhän sen jo kerran aikaisemminkin. Jos lapseni ei ennakko-odotuksista huolimatta ole psykiatrinen tapaus, pitääkö hänestä tehdä sellainen vain siksi, että hän sopisi psykiatrien muotteihin?<br /><br />Onneksi sain toisenkin sähköpostiosoitteen. Se on oikeastaan viimeinen toivoni Suomessa. Kirjoitan siihen huomenna tai ensiviikolla. <br /><br /> Niin ja tiedän, että tuhannet suomalaiset transnuoret käyvät tälläkin hetkellä läpi nykyään tarpeettomia vääränlaisia kehon muutoksia. Heistä tulee ihan yhtä naisia tai miehiä myöhemmin, kuin kenestä tahansa muustakin. Nainen voi olla pitkä, partakarvat voi korjata laserilla pois, aataminomenan voi höylätä, ääntäkin voi muuttaa terapeutin avustuksella... Tiedän myös, että monet pärjäävät ihan hyvin ja jopa todella hyvin aikuisena, nuorena kokemastaan tuskasta huolimatta, mutta tiedän myös, että moni transnuori on ensimmäisen murrosikänsä kynsissä kärsinyt valtavasti ja jopa tappanut itsensä. Mielestäni tarpeettoman kärsimyksen aiheuttaminen on väkivaltaa ja juuri sellainen järjestelmämme tällä hetkellä on: Väkivaltainen murrosikäisille transsukupuolisille nuorille. Järjestelmämme murjoo nuoriemme ruumiita ja koettelee heidän psyykettään usein sairastumiseen ja joskus jopa kuolemaan asti. Ei auta ollenkaan, vaikka osaamme korjata jälkikäteen vahingot. Se ei oikeuta aiheuttamaamme kärsimystä.<br /><br />Mutta nyt meidän pieni koululaisemme on tehnyt kotiläksynsä. Kohta syömme yhdessä mustikkajuustokakkua ja painumme pihalle rakentamaan leikkimökkiä. Sisältä maalaamme leikkimökin keltaraidalliseksi, jotta vaaleanpunaiselle allerginen pikkuvelikin voi leikkiä mökissä turvallisesti.<br />
<br /> Onneksi ollaan vielä tässä ja nyt; <br />
vahvasti kiinni turvallisessa lapsuudessa.<br /><br /> <span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit;"></span></span><br />
<span style="background-color: white;"></span>Magdaleenan äitihttp://www.blogger.com/profile/14011210819723181211noreply@blogger.com38tag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post-37461775880648083902016-08-07T05:22:00.003-07:002016-08-07T05:22:59.575-07:00Mona Bling piristi päivän<br />
<br />
Hyvän ystäväni kuuden vanha ihana ja utelias poika kyseli meillä kyläillessään transsukupuolisuudesta Magdaleenalle kiusallisia kysymyksiä. Selitin pojalle asioita ja hän otti tiedon vastaan todella hyvin. Poika on kasvatettu kohteliaaksi, mutta asia jäi silti vaivaamaan Magdaleenaa. <br />
<br />
Illalla Magdaleena vain nyhjötti sohvalla kulmat kurtussa ja arvasin hänen miettivät asiaa; sitten muistin Hesarissa näkemäni jutun Mona Blingistä. Selasin juttua ja aloin juttelemaan arkisesti.<br />
<br />
<br />
<em>-Oletko Magdaleena koskaan kuullut Mona Blingistä?</em><br />
<em></em><br />
<em>-En. (Mielenkiinnottomalla äänellä)</em><br />
<em></em><br />
<em>-Mona Bling on todella kaunis ja kuuluisa transsukupuolinen nainen, joka pitää monen ihmisen ihailemaa muotiblogia.</em><br />
<em></em><br />
<em>-Oikeesti? (Vähän varovaista innostusta ja siirtyminen ihan viereen)</em><br />
<em></em><br />
<em>-Mä voisin googlata Mona Blingin-blogin, jos haluat nähdä...</em><br />
<em></em><br />
<em>-JOO! (Innostunut äänen sävy)</em><br />
<br />
<br />
Googlasin Mona Blingin: <a href="http://monabling.com/" target="_blank">http://monabling.com</a><br />
<br />
Selasimme ja katsoimme Monan tyylikkäitä kuvia yhä uudestaan. Sanoin Magdaleenalle, että siitä tulee varmasti isona Mona Bling ja Magdaleena hyppeli television ääreen, laittoi musavideot pyörimään ja tanssi ja tanssi onnellisena illalliseen asti. <br />
<br />
<br />
Joskus pienen ihmisen ilo on ihan pienestä kiinni. <br />
Kiitos Mona Bling!<br />
<br />
<br />
<br />
Magdaleenan äitihttp://www.blogger.com/profile/14011210819723181211noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post-28520501608230193612016-08-02T00:28:00.000-07:002016-08-02T00:28:01.071-07:00Naapurin tyttöNaapurissa asuu ainoastaan yksi tyttö. Hän on sellainen iloinen ja juttelevainen. Hänellä on paljon kavereita ja meidän Magdaleena oli yksi heistä. Sitten yhden kerran. <br />
<br />
Yhden kerran Magdaleena oli kertonut naapurin tytölle salaisuuden. Sen kaikkein suurimman salaisuuden; sen että hänellä on pippeli. Naapurin tyttö ei ole sen jälkeen leikkinyt enää koskaan Magdaleenan kanssa. Siitä on jo monta kuukautta. Hänellä on paljon sellaisiakin ystäviä, joilla ei ole pippeliä. Magdaleena sanoi, ettei enää koskaan kerro kenellekään. Ei kenellekään.<br />
<br />
Magdaleenan äitihttp://www.blogger.com/profile/14011210819723181211noreply@blogger.com11tag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post-29229173423036235242016-06-24T05:37:00.000-07:002016-06-24T05:37:34.569-07:00Juhlapäivän maku<br />
Keittelin tyttöjeni suurta herkkua kasvissosekeittoa lounaaksi juhannusaattona ja sanoin hetken mielijohteesta tyttärilleni: "Ennen vanhaan muuten äidit hoitivat kaikkien juhlien järjestämisen tyttäriensä kanssa ja isät ja pojat vain nauttivat, juhlivat ja juttelivat keskenään.<br />
<br />
Magdaleena: "Ei voi olla totta! Oikeestiko muka?"<br />
Teini-ikäinen isosisko: "Hyi hitto! En olis suostunut!"<br />
Minä: "Olisiko se teistä epäreilua? Olla keittiössä töissä, kun toiset lepäilevät?"<br />
Perheemme isä: "Tehkääs nämä leivät (lämpimät sellaiset) loppuun, niin minä menen makaamaan laiturille!"<br />
Tytöt yhteen ääneen: "No, ET TODELLAKAAN MENE!"<br />
Isä nauraen: "No, eihän meillä ole laituria..!" :D<br />
Tytöt vihaisina: "SILTI!" <br />
<br />
Olen oikeastaan aika ylpeä kasvatuksestani; siitä miten perheemme lapset pitävät aivan normaalina järjestyksenä sitä, että kaikki osallistuvat kotitöihin sukupuoleen katsomatta. Että ketään ei jätetä yksin keittiöön edes juhlapäivänä... tai siis varsinkaan juhlapäivänä. <br />
<br />
Tänäkin juhannuksena hieman pilke silmäkulmassa ostin tytöille punaiset limupullot ja pojille vihreät. Hymyilin itsekseni, kun sukupuolinormeja kapinoivat tyttömme ja poikamme vaihtoivat pulloja keskenään äitiin ärsyyntyneinä ja valistivat meitä vanhempia sukupuolittamisesta. Näyttelin hölmistynyttä ja otin neuvot vastaan. Vain Magdaleena ja pikkusisko halusivat ehdottomasti pitää punaiset limunsa. Hiljaa hymyilin salaa onnistuneesta oppitunnista ja olin heistä ylpeä. Juuri noin lapseni: Kapinoikaa hyvin perustelluin sanoin ja esimerkillisin huomioon ottavin teoin! Sillä oikeasti elämässä ei ole tyttöjen värejä ja poikien värejä; on vain erilaisia makuja ja se oma makusi sinun on löydettävä ihan itse.Magdaleenan äitihttp://www.blogger.com/profile/14011210819723181211noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post-39654234663610550462016-05-24T06:12:00.000-07:002016-05-24T07:56:48.612-07:00Toisille vitsikästä, toisille hirveän noloa, aikuisilta tavan ajattelematonta<br />
Useammissa kaupungeissa on ainakin tänä keväänä ollut viimeistä vuottaan peruskoulua käyville erilaisia pukeutumisen teemapäiviä. On ollut päiviä, jossa kaikki pukeutuvat mustaan tai yövaatteisiin tai kaikilla on päällään jotain Adidasta. Mustaan tai yövaatteisiin pukeutumisen vielä ymmärrän, mutta Adidakseen pukeutuminen vähän alleviivaa lasten perheiden tulotasoa ja on mauton idea, mutta ei ole vielä mitenkään julmaa.<br />
<br />
Julma sen sijaan on päivä, jolloin pukeudutaan vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin. Sinänsä kyse voisi olla hauskasta asiasta, mutta miten luulette joidenkin teini-ikäisten suhtautuvan asiaan maassa, jossa hauskoista hauskimpana huumorina pidetään sitä, kun mies pukeutuu naiseksi ja puhuu hassusti. Ja minkä sukupuolen vaatteet valitsevat päällensä sitten ne, jotka ovat muun sukupuolisia? Mikä on muun sukupuolisen vastakkainen sukupuoli? Kun on 15-16 kesäinen, identiteetin kehitys on vaikeimmassa vaiheessa. Miten luulette ikätovereiden kokonaisen koulupäivän mittaisen asian kanssa pelleilyn auttavan asiassa? Kuka tästä vitsistä hyötyy? <br />
<br />
Jos sinustakin tämä oli toisille vitsikästä, toisille hirveän noloa ja aikuisilta tavan ajattelematonta, niin kyseisen koulun rehtorin sähköpostiosoite on:<br />
hanna.saarinen@kotka.fi<br />
ja koulu on <a href="https://peda.net/kotka/perusopetus/karhulan-koulu/yhteystiedot" target="_blank">Karhulan koulu</a> Kotkassa.<br />
<br />
Luulen, että koulun henkilökunta varmasti ymmärtää myös englantia ja ruotsia, jos et osaa kirjoittaa heille suomeksi.<br />
<br />
<br />
<br />
<u>Lisäys:</u> Tällainen päivä on myös ollut tänä keväänä Puronpellon koululla Turussa. Puronpellon rehtorin sähköpostiosoite on: anne.alho@turku.fi ja <a href="http://blog.edu.turku.fi/puris/" target="_blank">Puronpellon koulun kotisivut löytyvät täältä.</a> Varmasti hekin hyötyisivät siitä tiedosta, miltä tämmöinen tuntuu niistä, joille identiteetti ei ole niin selvä. <br />
<br />
Tietääkö joku muita kouluja, joilla tämä käytäntö on, joka tarkoittaa ilmeisesti hyvää, mutta satuttaa toisia syvästi? Saataisiin sitten kaikille kouluille tieto siitä, että tämä ei ole oikea tapa toteuttaa sukupuolikasvatusta! <br />
<br />
Kiusaamista on semmoinen vitsi, joka naurattaa joitain, mutta loukkaa toisia ja tämä "kasvatustapa" valitettavasti täyttää sellaisen tunnusmerkit. Vielä kun idea tulee opettajilta, on tilanne kahta pahempi, kuin normaalissa kiusaamistilanteessa, jossa auktoriteetin tehtävä on olla kiusatun puolella.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Magdaleenan äitihttp://www.blogger.com/profile/14011210819723181211noreply@blogger.com10tag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post-12743505515023542292016-05-14T08:57:00.000-07:002016-05-14T08:57:51.142-07:00Translasten tapaaminenOlimme tänään Helsingin Transtukipisteellä lasten tapaamisessa. Lapset touhusivat ja me vanhemmat puhuimme ajatuksistamme toisessa tilassa. Tänään paikalle pääsi viisi vanhempaa ja seitsemän lasta.<br />
<br />
Vaikka meidän arjessamme transsukupuolisuus ei näy juurikaan (Magdaleena vain on tyttö, jolla sattuu olemaan pippeli), on siitä hyvä aina välillä puhua ja kuunnella toisten mietteitä. Tänään kuulin ensimmäistä kertaa englanninkielen uudesta persoonapronominista: "ZE". Suomen kielen sukupuolineutraaliin persoonapronominiin tottuneena pysähdyin vasta automatkalla <br />
kotiin ajattelemaan asiaa ja rakastin suomen kieltä enemmän kuin koskaan ennen. Vaikka joka tapaamisesta mukaan lähtee monta uutta ajatusta, puhumistakin tärkeämpää on luoda ihmissuhteita. Lähinnä lasten keskinäisiä ihmissuhteita.<br />
<br />
Lasten ohjaajat olivat todella hyväntuulisia tänäänkin ja hyvä tunnelma tarttui myös lapsiin. Lapset leikkivät onnellisina keskenään ja askartelivat kortteja. Vähän väliä vanhempien tilan oveen kolkutettiin ja joku lapsista toi silmät loistaen kortin vanhemmalleen ja kirmaili sitten takaisin leikkimään. Puhuimme muiden vanhempien kanssa siitä, miten kiva on, kun lapset oppivat tuntemaan toisensa pienestä saakka ja kun he tulevat murrosikään, he tietävät, etteivät ole ainoita laatuaan maailmassa. Toisaalta taas parhaassa tapauksessa pitävät yhtä läpi nuoruusvuotensa ehkä aikuisuuteen saakka. Magdaleena on saanut tapaamisista ainakin jo yhden hyvän ystävän. Tämä ystävä pitää yhtä paljon pinkistä ja on saman ikäinen. <br />
<br />
Nyt on kesä tulossa ja lapset vanhempineen varmasti kyläilevät puolin ja toisin. Seuraava tapaaminen on syyskuussa. Silloin tapaamiseen tulee myös kaikkien lasten sisarukset mukaan. Niin ja ehkä menemme piknikille kesällä... Saa nähdä. :)<br />
<br />
Sen lisäksi, että meitä yhdistää pohdinnat siitä, miten pidämme lapsemme mahdollisimman onnellisina sukupuolikokemuksen erityisyydestä huolimatta tässä yhteiskunnassa, jossa tasa-arvo ei vielä ole normi kaikkien osalta, niin me myös viihdymme yhdessä hyvin. Joka tapaamisessa myös odotamme kovasti, jos mukaan tulisi lisää mukavia ihmisiä ja melkein aina joku uusi tuleekin. <br />
<br />
Jos sinulla on sukupuoltaan pohtiva tai intersukupuolinen lapsi ja asut järkevän matkan päässä Helsingistä, olet enemmän kuin tervetullut joukkoomme! Tietoa seuraavasta tapaamisesta saat täältä: <a href="http://transtukipiste.fi/">http://transtukipiste.fi/</a><br />
<br />
<br />
Magdaleenan äitihttp://www.blogger.com/profile/14011210819723181211noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post-68219347531456141752016-03-20T02:03:00.001-07:002016-03-20T02:03:22.963-07:00Helsingin Itäkeskuksen uimahalli<br />
Itäkeskuksen uimala sopii myös aikuisille transsukupuolisille loistavasti! <u>Suosittelen!</u><br />
<br />
Helsingin Itäkeskuksen uimahalliin pääsee autolla kätevästi kehä I pitkin ja metrokin kulkee aivan nurkalle Kampista ja rautatieasemalta. Jos ei ole omaa autoa, eikä ole koskaan käyttänyt metroa, laitan tähän lyhyet ohjeet: <br />
<br />
Mene Kampin ja Asematunnelin ihan alimpaan kerrokseen. Siellä on lippuautomaatteja, joissa voi maksaa myös kortilla matkansa. Matka maksaa muistaakseni muutaman euron. Kun lippu on saatu, voi mennä suoraan alas laiturille odottamaan. Metrot kulkevat vähän väliä. Itäkeskukseen pääsee sekä Mellunmäkeen, että Vuosaareen menevillä metroilla. Matka kestää n. 10 minuuttia ja lapset ovat siitä varmasti innoissaan, jos eivät ole tottuneet pääkaupungin ihmeisiin. Metron seinällä on kaavio pysäkeistä ja junassa on myös selkeät kuulutukset milloin jäädä pois. Metrolta on uimahallille muutaman sadan metrin kävelymatka.<br />
<br />
Uimahalli on tehty maan alle 1993, eikä se ei ole missään loistokunnossa, vaikka onkin edistyksellisin uimahalli, jossa olen käynyt. Siellä on kaksi liukumäkeä, pore-allas ja iso lämmin allas lapsille ja lapsenmielisille. Tunnelma uimahallissa oli välitön ja iloinen. Hallissa oli paljon lapsia ja heidän kanssaan leikkiviä aikuisia. Missään ei näkynyt kieltomerkkejä, mutta ei kyllä opasteitakaan, eikä henkilökuntaa.<br />
<br />
Liput maksoivat aikuisilta 5,5€ ja lapsilta 2,5€. Kassalta voi pyytää perhepukukoppiin ja silloin saa avaimen, mutta ei neuvoja. Siksi laitan tähän ohjeet, koska meiltä ensimmäiset 10 minuuttia meni ihmettelyyn. Vaikka kävin pyytämässä uudestaan kassalta opastusta, jäimme silti hieman hämmentyneiksi.<br />
<br />
Eli saat kassalta avaimen ja valkoisen kortin. Kortilla pääset läpi pyöröportista. Pyöröportin jälkeen on portaat alas. Tulet portaiden alapäästä käytävälle, jossa ei ole mitään selkeitä opasteita. Käänny kulkemaan käytävää oikealle. Melko heti oikealla on punainen automaattiovi, josta on helppo kulkea sähläävän jälkikasvun kanssa. Mene ovesta. <br />
<br />
Tilan reunoilla on umpinaisia pukukoppeja, joissa on sisällä lyhyt penkki pukeutumista varten ja vielä suihkuverholla erotettu suihku. Pukukopin saa lukkoon sisäpuolelta. Pukukoppiin mahtui kahden lapsen kanssa ihan hyvin.<br />
<br />
Tilan keskellä on metallikaappeja. Avaimessa on numero, joka sopii johonkin metallikaappeista. Tilaan voi tulla kaiken sukupuoliset henkilöt ja pukukopin saa lukkoon uimapuvun vaihtamisen ja peseytymisen ajaksi. Sitten tavarat voi siirtää uinnin ajaksi lukkokaappiin. Emme käyneet saunassa ollenkaan, mutta tyttäremme uimapukuun on ommeltu merkki, jonka kanssa uimapuvussa voi saunoa uimalassakin. Saunoa voi vain sukupuolitetuissa saunoissa, jotka eivät ole perhepukukoppien yhteydessä. Perhepukukopit sopivat hyvin myös pyörätuolin käyttäjille.<br />
<br />
Uimalassa oli monen väristä ja näköistä asiakasta ja tunnelma oli rento ja iloinen. Yleisilmeeltään halli oli luolamainen ja kulunut, mutta se oli puhdas ja siisti. Ensimmäistä kertaa Magdaleena oli tyytyväinen ja onnessaan uimisen jälkeen, vaikka menomatkasta puolet riitelimmekin autossa. Uimalaan mennessään Magdaleena oli huolissaan siitä, että jos siellä onkin joku tuttu vaikka? Kotimatkalla Magdaleena toisteli uudestaan ja uudestaan: "Tänään oli kyllä kivoin päivä ikinä!" Luulen, että aiemmat nopeasti uimapukuun pukeutumiset uimalan pukuhuoneen nurkassa, ovat jättäneet jälkensä Magdaleenaan. Ei siis nopeasti pukeutuminen, vaan häpeän pelko, jos joku vaikka näkisikin tai kysyisi tai hymähtäisi tai edes katsoisi. Itäkeskuksen uimalassa sellaista ei tarvinnut pelätä!<br />
<br />
Tässä vielä muutama linkki uimaloista kertoviin lehtijuttuihin:<br />
<br />
<a href="http://yle.fi/uutiset/uimahallit_ovat_jamahtaneet_1970-luvulle__video_tallainen_on_kiistelty_muslimien_uikkari/8599247" target="_blank">Kelaa sivua alaspäin ja löydät otsikon: Myös sukupuolivähemmistöön kuuluva voi haluta yksityisyyttä</a><br />
<br />
<a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000975441.html" target="_blank">Tällaiseen uimahalliin en menisi translapsen kanssa</a><br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Magdaleenan äitihttp://www.blogger.com/profile/14011210819723181211noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post-32553797956776343722016-03-08T11:19:00.000-08:002016-03-08T11:19:43.549-08:00ArmeijastaIsoveli sai kutsuntakirjeen ja armeija-asia alkoi mietityttämään kaikkia perheemme isompia lapsia.<br />
<br />
- Äiti pitääkö minun mennä isona armeijaan? <br />
Kysyi Magdaleena.<br />
<br />
En alkanut selittämään transsukupuolisten tyttöjen asepalveluksen vapautuksista, vaan oikaisin hieman ja selitin asian lapselle helposti ja ymmärrettävästi.<br />
<br />
-Tyttöjen ei tarvitse mennä armeijaan, mutta he saavat mennä, jos haluavat. Luulen, että sinä et taida olla sen tyyppinen, että armeija olisi sinulle sopiva paikka.<br />
<br />
-Niin, sinne ei varmaan saa mennä korkokengissä. (hihitystä)<br />
<br />
- Juu, eikä kesken sotaharjoitusten saa huutaa: <br />
"IIK HÄMÄHÄKKI" ja juosta pois.<br />
<br />
Tässä kohtaa keskustelua pikkuneiti vaipui maahan käkättämään kaksinkerroin ja aina kun nauru meinasi loppua, hän keksi uuden mielikuvan itsestään armeijassa käsilaukkuineen, mekkoineen ja kuvitelluin heikohkoin aseenkäsittelytaitoineen. :D<br />
<br />
Olemme Magdaleenan kanssa tässä asiassa <br />
täysin samaa mieltä; <br />
jätetään armeija niille, joista siellä on oikeasti hyötyä. ;)<br />
<br />
Magdaleenan äitihttp://www.blogger.com/profile/14011210819723181211noreply@blogger.com10tag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post-32958574022680755842016-02-19T01:27:00.000-08:002016-02-19T01:27:04.803-08:00Hirveä taulu-Äiti, voisimmeko me jo ottaa seinältä se hirveä taulu pois?<br />
-Mikä taulu?<br />
-No, se ihan hirveä!!!<br />
-Minä en nyt yhtään käsitä! Mikä taulu?<br />
-No se, missä minä näytän ihan pojalta!<br />
-Mutta sehän on ihana! Olet siinä tosi söpö! Etkä sinä näytä siinä kovin pojalta!<br />
-Mutta entäs jos joku kaveri kysyy, että miksi minä näytin pienenä pojalta?<br />
-No, eihän ne tiedä, että sinä olet siinä!<br />
-No, mutta VOIDAANKO?<br />
-No, voidaan voidaan..!<br />
<br />
Se valokuva on kyllä tosi kaunis. <br />
Pieni Magdaleena istuu kuvassa sijaissisaruksiensa kanssa kolmen vanhana pienellä kivisellä sillalla korihattu somasti vinossa. On kevät ja aurinko siivilöityy suurten lehmusten lehvästön läpi. Tunnelma on kaunis. Olen suurennuttanut kuvan, kehystänyt sen valkoisilla puisilla kehyksillä ja kirjoittanut alakulmaan pienen totuuden: <br />
<br />
<strong>Maailmalle olet vain joku, </strong><br />
<strong>mutta jollekin olet koko maailma.</strong><br />
<br />
<br />
Minulle tämä kuva on kaunis muisto, mutta Magdaleenalle kauhein taulu maailmassa. Kunnioitan tyttäreni mielipidettä niin, että otan kuvan pois seinältä. <br />
<br />
Pitäisiköhän se heittää kokonaan pois? <br />
Antaa mummin seinälle?<br />
Säästää piilossa? <br />
Osaisiko joku neuvoa?<br />
<br />
Magdaleenan äitihttp://www.blogger.com/profile/14011210819723181211noreply@blogger.com16tag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post-74718587010777186212016-02-03T09:24:00.000-08:002016-02-03T09:24:11.243-08:00ÄitiyslakiVoi olla, että joskus tulee vielä päivä, jolloin meidän lempeästä ja kiltistä Magdaleenasta tulee äiti jollekin muullekin, kuin pienelle paksulle hamsterille. <br />
<br />
Voi olla, että Magdaleena adoptoi lapsen miehensä kanssa, voi olla, Magdaleenasta tulee sijaisäiti jollekin kotia tarvitsevalle lapselle tai voi olla, että Magdaleenan vaimo tulee raskaaksi hedelmättömyyshoitojen avulla. Voi myös olla, että Magdaleena ei saa tai halua ihmislapsia koskaan. En voi tietää.<br />
<br />
Olen itse oikein tavallinen äiti. Murehdin tulevaisuutta etukäteen ja niin olen miettinyt tätäkin. Vaikka kävisi niin, että Magdaleenaa äitiyslaki ei koskaan tulisi koskettamaan, niin joidenkin toisten tyttäriä se koskettaa.<br />
<br />
Siksi en miettinyt hetkeäkään, kun allekirjoitin kansalaisaloitteen. <br />
<br />
Vetoan nyt teihinkin, että kirjoittaisitte sen täällä:<br />
<a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1669" target="_blank">Äitiyslaki - Kansalaisaloite</a><br />
Tunnistautuminen ja allekirjoittaminen vie vain hetken, mutta siitä on suuri apu!<br />
<br />
Lisää tietoa äitiyslaista löytyy täältä: <a href="http://aitiyslaki.fi/" target="_blank">http://aitiyslaki.fi/</a><br />
<br />
Kiitos! <3<br />
<br />
<br />
<br />
Magdaleenan äitihttp://www.blogger.com/profile/14011210819723181211noreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post-6118851678331946432015-12-30T15:50:00.000-08:002015-12-30T15:50:23.874-08:00Äiti minäkin haluaisin olla tyttö!Magdaleenan pikkusisko oli tänään apea ja kiukkuinen koko päivän.<br />
<br />
Illalla kun peittelin pikkuista, hän tuijotti minua surullisesti suoraan silmiin.<br />
<br />
-Painaako sinua jokin pikkuinen?<br />
<br />
-Joo. Äiti, minäkin haluaisin olla tyttö!<br />
<br />
-No, mutta sinähän olet tyttö! <br />
(Emme siis kasvata lapsia sukupuolineutraalisti, vaan tytöttelemme tyttöjä ja pojittelemme poikia, joten olin aika hämmästynyt pyynnöstä.)<br />
<br />
-Mutta kun minulla ei ole pippeliä!<br />
<br />
-Voi kulta! Useimmilla tytöillä on pimppa ja useimmilla pojilla on pippeli! On aivan normaalia, että tytöllä on pimppa! <br />
<br />
-Oikeastiko? Mutta kun Magdaleenalla on pippeli!<br />
<br />
-Aivan oikeasti! Magdaleenalle on vain ihan vahingossa kasvanut pippeli. On ihan hyvä, että sinulla on pimppa. Tavallisesti tytöillä on pimppa.<br />
<br />
Pikkusisko suli helpottuneeseen hymyyn ja nukahti melkein heti tyytyväisenä. Enpä olisi ikinä keksinyt pikkusiskon huolen syytä. Onneksi hän on sellaista tunteista puhuvaa sorttia. <br />
<br />
Minulta kerran kysyttiin, että mitäs jos murrosiässä minulle selviääkin, että Magdaleena onkin poika. Silloin vastasin: "Se tulisi minulle ihan yhtä suurena yllätyksenä, kuin kenelle tahansa äidille. Menisi aikaa sopeutua ja varmaan surisin aikani sitä tytärtä, jota minulla ei enää olisi." <br />
<br />
Tämän päivän Magdaleenan pikkusiskon kanssa käydyn keskustelun jälkeen tajusin, että sama pätee ihan koko meidän perheeseemme ja varmasti muuhunkin lähipiiriimme. Magdaleenan sukupuoli kasvattaa lähipiirin lapsista ja aikuisista sukupuolisuvaitsevaisia ja toivon, että tämä blogi ulottaa sitä kasvatusta laajemmaltikin Suomeen ja vähän jopa koko maailmaan.<br />
<br />
Haluaisinkin sanoa teille kaikille lukijoille, että jos teillä itsellänne sattuu olemaan pimppa ja olette siitä huolimatta tyttöjä, niin se on myös ihan okei! Sama toisinpäin! ;)<br />
<br />
Hyvää uutta vuotta vakituiset lukijat ja satunnaiset vierailijat!<br />
Hyvää uutta vuotta Suomi! <br />
Hyvää uuttavuotta Ukraina!<br />
Hyvää uutta vuotta Espanja!<br />
Hyvää uutta vuotta Pakistan!<br />
Hyvää uutta vuotta USA!<br />
Hyvää uutta vuotta Venäjä!<br />
Hyvää uutta vuotta Saksa, Ranska, Etelä-Korea, Itävalta, Norja, Ruotsi ja monet muut maat, joista on kuluvana vuonna käyty lukemassa Magdaleenan elämästä! <br />
<br />
Ensi vuonna taas tavataan! :)<br />
<br />
Magdaleenan äitihttp://www.blogger.com/profile/14011210819723181211noreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post-46879417577138898622015-12-23T11:42:00.000-08:002015-12-23T11:42:12.536-08:00JoulutodistusJoulujuhla meni hienosti. Oli hankittu uusi ison tytön mekko, jossa oli vähän ruskeaa ja vähän hillittyjä kukkia. Hiukset letitettiin nätisti ja opettajaltakin saatiin lainaksi tonttulakki, kun muutossa hävinneiden tonttulakkien tilalle, ei kaupoista löytynyt uutta. Ekaluokkalaiset esittivät juhlassa ihanan tonttutanssin ja pikkuneiti oli onnistuneen esityksen jälkeen yhtä hymyä.<br />
<br />
Joulutodistuskin oli oikein hyvä! <br />
Kaikki muut arvosanat olivat hyviä ja yksi oli kiitettäväkin. Me molemmat vanhemmat olimme pakahtua ylpeydestä.<br />
<br />
Suurin kiitos tästä hienosta koulun alusta kuuluu luokan opettajalle. Opettaja on vähän päälle viidenkymmenen oleva nainen, jonka ammattitaito näkyy hänen lempeästä, mutta älykkäästä katseestaan. Hän on rauhallinen ja puhuu aina selkeästi ja sillä tavalla, että lapset mielellään kuuntelevat häntä. Hän ei ole koskaan tehnyt sukupuolesta minkäänlaista ongelmaa, ei edes kysellyt mitään tarpeetonta. Kohautti vain olkapäitään silloin koulun alkaessa ja sanoi, että tämä on ihan tuttu juttu.<br />
<br />
Joulutodistus oli hyvä, mutta sen takia silmäkulmaani ei tullut tippa. Tippa tuli siksi, että Magdaleenan poikanimeä ei löytynyt todistuksesta ollenkaan. Todistus oli nimetty tyttönimellä ja sukunimellä. Kyllä niinkin voi näköjään tehdä. Ainakin välitodistuksessa. <br />
<br />
Meillä on nyt onnellinen pieni kotona ja koulussa oikein sukupuolitettu tyttölapsi omassa huoneessaan untenmailla vaaleanpunaisten lakanoiden välissä perheemme kissa kainalossa. Huomenna tulee joulupukki ja pukin mukana tulee monen monta Barbie-ja My little pony-lahjaa. <br />
<br />
<strong>Hyvää joulua taitava Magdaleena! </strong><br />
<strong>Hyvää joulua tarpeeksi hyvä maailma!</strong><br />
<strong></strong><br />
<strong></strong><br />
<span style="font-size: large;"></span>Magdaleenan äitihttp://www.blogger.com/profile/14011210819723181211noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post-31479595422548421322015-11-17T01:00:00.001-08:002015-11-17T01:00:17.638-08:00Koulussa on uintia<br />
Koulussa on tänään uintia ja Magdaleena on koko päivän kotona. <br />
<br />
Magdaleena harhailee edes takaisin ja riitelee kaikkien kanssa. Välillä katsoo kauan surullisena sateisesta ikkunasta. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9PlyPDP6u7QmzZDsupAngK3WiZv4V-hqey_aUrKBRrLZg1EvQMg4coLEXe1BUoNGOLU07KpGfej8bUAjg9eJMXMDGhGJTeEiZUYGTVTTnsj0il7Pu1LyXfveqi4T-YKGM8N6XRlFcETo/s1600/sade.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="213" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9PlyPDP6u7QmzZDsupAngK3WiZv4V-hqey_aUrKBRrLZg1EvQMg4coLEXe1BUoNGOLU07KpGfej8bUAjg9eJMXMDGhGJTeEiZUYGTVTTnsj0il7Pu1LyXfveqi4T-YKGM8N6XRlFcETo/s320/sade.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
Sitten hän härnää pienempiä sisaruksia, kantelee, natisee ja yrittää taas olla kiltti. Sanoo isälle: "Minulla on isä hirveän levoton olo ja isä keksi, että katsotaan you tubesta Robinia. Jos se saisi paremmalle tuulelle.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe width="320" height="266" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/TJcoRUqODJA/0.jpg" src="https://www.youtube.com/embed/TJcoRUqODJA?feature=player_embedded" frameborder="0" allowfullscreen></iframe></div>
<br />
<br />
Ja saahan se. Vähäksi aikaa pieneltä tytöltä unohtuu se, että muilla on hauskaa uimassa ja se, että huomenna muut ihmettelevät; Miksi et ollut meidän kanssamme uimassa? Olitko taas kipeä uinti päivän? Miten ihmeessä se on mahdollista?<br />
<br />
Onneksi Magdaleena on muuten terve! Ei tämä ole ainut ongelma, joka voi estää ihmiseltä uimisen. Voi olla vaikea epilepsia, korva ongelmia tai tarttuvia tauteja. Me voimme onneksi mennä uimaan toisena päivänä sitten ja laittaa uimalassa vaivihkaa uimapuvun, missä on pieni helma ja jossa on tällainen merkki: <a href="http://www.suh.fi/verkkokauppa/muu_materiaali/kayttooikeusmerkki.48.shtml" target="_blank">Uimamerkki</a> Sillä tämän merkin kanssa saa mennä uimalassa saunaan uimapuvun kanssa.<br />
<br />
Joku voi olla sitä mieltä, että kyllä lapsi pitäisi opettaa olemaan rehellinen. Minä olen sitä mieltä, että jokaisen ihmisen housujen sisältö, on hänen oma asiansa. Samaa mieltä on opettajakin. Jos Magdaleena haluaa joskus itse kertoa muille ongelmastaan, hän voi sen tehdä. Niin kauan, kun hän ei halua, aikuiset kotona ja koulussa suojelevat hänen salaisuuttaan.<br />
<br />
Onnellinen lapsuus on myöhempien vuosien takia todella tarpeellinen ja jos muutaman päivän poissaolo koulusta vuosien mittaan mahdollistaa sen, niin sitten teemme niin. <br />
<br />
Magdaleenan äitihttp://www.blogger.com/profile/14011210819723181211noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post-25755488218682435122015-11-09T11:14:00.000-08:002015-11-09T11:14:52.836-08:00Pienen tytön tulevaisuuden suunnitelmia...<span style="color: #4c1130;"></span><br />
<span style="color: #4c1130;">-Äiti, ai niin, nyt minä tiedän, mikä minusta tulee isona!</span><br />
<span style="color: #4c1130;"></span><br />
<span style="color: #20124d;">-No, mikä?</span><br />
<span style="color: #20124d;"></span><br />
<span style="background-color: #4c1130; color: #20124d;"></span><br />
<span style="background-color: white; color: #20124d;"></span><br />
<span style="color: #4c1130;">-Minusta tulee samanlainen äiti, kuin sinusta. Haen lapsia lastenkodeista ja hoidan niitä kotona.</span><br />
<span style="color: #4c1130;"></span><br />
<span style="color: #20124d;">-Se on hyvä suunnitelma!</span><br />
<span style="color: #20124d;"></span><br />
<span style="color: #4c1130;">-Onko äiti siellä lastenkodissa myös isompia lapsia? En ole varma, haluaisinko hoitaa ihan pientä vauvaa. Ne itkevät niin paljon ja ovat muutenkin aika hankalia.</span><br />
<span style="color: #4c1130;"></span><br />
<span style="color: #20124d;">-Kyllä siellä on isompiakin lapsia. :)</span><br />
<span style="color: #20124d;"></span><br />
<span style="color: #4c1130;">-Mutta äiti, voisitko tulla sitten ajamaan autoa, kun menen hakemaan lapsiani?</span> <br />
<br />
<span style="color: #20124d;">-Luulenpa, että sinun miehesi tai vaimosi tulee ajamaan autoa.</span><br />
<span style="color: #20124d;"></span><br />
Pitkä hiljaisuus.<br />
<br />
<span style="color: #4c1130;">-Luulenpa, että hankin miehen. Mistä miehiä saa? Tunnenko jo sen, josta tulee minun mieheni sitten isona?</span><br />
<span style="color: #4c1130;"></span><br />
<span style="color: #20124d;">-Luultavasti et tunne. Opit tuntemaan sen vasta sitten isona, kun opiskelet ehkäpä.</span><br />
<span style="color: #20124d;"></span><br />
<span style="color: #4c1130;">-Palveleekohan se mies minua?</span><br />
<span style="color: #4c1130;"></span><br />
<span style="color: #20124d;">-No, luultavasti palvelee, jos hankit kiltin.</span><br />
<span style="color: #20124d;"></span><br />
<span style="color: #4c1130;">-Entäs jos se onkin sellainen mies, jota minun tarvitsee vain palvella kokoajan?</span><br />
<span style="color: #4c1130;"></span><br />
<span style="color: #20124d;">-Kannattaa hankkia sellainen mies, jonka kanssa palvelette toinen toisianne vuorotellen.</span><br />
<span style="color: #20124d;"></span><br />
Pitkä hiljaisuus.<br />
<br />
<span style="color: #4c1130;">-Rakentaakohan isä sitten minulle talon?</span><br />
<span style="color: #4c1130;"></span><br />
<span style="color: #20124d;">-No, varmasti rakentaa.</span><br />
<span style="color: #20124d;"></span><br />
Vielä pidempi hiljaisuus.<br />
<br />
<span style="color: #4c1130;">-Minä haluan sitten sinne taloon ison terassin, josta näkee auringon nousun!</span><br />
<span style="color: #4c1130;"></span><br />
<span style="color: #20124d;">Auringon nousun :)</span><br />
<span style="color: #20124d;"></span><br />
<span style="color: #20124d;"></span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxCvBpE5JqMSRk4cftyiRjdt5qQCcOP38Q4xoWjILuiKEbqAzncEqyyil1E61w8jjQ22YT8GcII0-GKKD7qTr0etc6F1rExi-7wHjw4vaCr1I0ev698QTFjgHTzHdSpksvdIYdpGgFymY/s1600/aamumaisema.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="187" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxCvBpE5JqMSRk4cftyiRjdt5qQCcOP38Q4xoWjILuiKEbqAzncEqyyil1E61w8jjQ22YT8GcII0-GKKD7qTr0etc6F1rExi-7wHjw4vaCr1I0ev698QTFjgHTzHdSpksvdIYdpGgFymY/s320/aamumaisema.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
<br />Magdaleenan äitihttp://www.blogger.com/profile/14011210819723181211noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-7255586044271683910.post-74986168620323616482015-10-28T04:44:00.002-07:002015-10-28T04:44:56.018-07:00Opettajan viesti: Syytä juhlaan!Opettajalta tuli viesti verkkoviestimeen:<br />
"Nyt on syytä juhlaan! Magdaleena on oppinut lukemaan! :) "<br />
<br />
Näin sen pitääkin mennä. Tavalliset ilot ja murheet täyttävät vuorotellen elämän. Voisi sanoa, että turhaa pelkäsin koulun aloitusta. Aivan turhaan. <br />
<br />
Terveisin,<br />
Ylpeydestä pakahtuva Magdaleenan äiti :)<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipgjSNVkvw90Ce3MKHDd3e408sdQDWNSxtCQguY3Aic6D-E_hqJ53oiJ5UQTXf8cwyaAyKSKvctuXNH14WczOlm4sf8GdCDmqXltPJHhihCbUUh9x3h_320Ndw42iGPWuacXexZoB_dH0/s1600/lukeminen.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipgjSNVkvw90Ce3MKHDd3e408sdQDWNSxtCQguY3Aic6D-E_hqJ53oiJ5UQTXf8cwyaAyKSKvctuXNH14WczOlm4sf8GdCDmqXltPJHhihCbUUh9x3h_320Ndw42iGPWuacXexZoB_dH0/s320/lukeminen.jpg" width="180" /></a></div>
Magdaleenan äitihttp://www.blogger.com/profile/14011210819723181211noreply@blogger.com4