Olen koko iltapäivän pohtinut, mitä kertoisin heille siitä. Miten valottaisin kulttuurihistoriallista painolastia? Miten vakuuttaisin, että kyse ei ole sairaudesta? Miten kertoisin asioista niin, että he osaisivat tuoda tulevaan työympäristöönsä tietoa asiasta niin, että translapset ympäri Suomen tuntisivat olevansa hyväksyttäjä omina itseinään hoitopaikoissaan.
Voisiko käydä niin, että tämä olisi yksi niistä hyvistä lumipalloista, jotka kasvavat matkallaan. Tai ihan rehellisesti, jos edes yksi translapsi, yhdessä päiväkodissa saa yhden opettajan, joka kohtelee häntä ymmärtäväisesti, niin tämä melkein kuudensadan kilometrin ja yhden vuorokauden mittainen matka tulee olemaan vaivan arvoista.
Hei, haluaisin olla sinuun yhteydessä sähköpostitse. Katja
VastaaPoistaLaita viestiä blogin sähköpostiin: istuusepaivankakkaralla@gmail.com Käyn siellä välillä kurkkimassa ja vastaan heti, kun huomaan sinun lähettäneen viestiä. :) Myös muut saavat ihan mielellään laittaa viestiä, jos tulee yksityisempää asiaa!
VastaaPoista