maanantai 3. huhtikuuta 2017

Mistä hän voi tietää, onko hän todellakin tyttö?


On yleisesti hyväksytty mielipide, että sukupuolielimet määrittelevät lapsen sukupuolen. Yleisesti aivan huomaamatta tätä sukupuolikäsitystä tuetaan sukupuolittuneilla lahjoilla, väreillä ja kielellisestikin. Kukaan ei kysy tällaisen "tavallisen" lapsen vanhemmilta, ovatko he aivan varmoja lapsensa sukupuolesta.

Kun minulla on transtyttö, joka syntyi pojan rooliin, joka sai lahjaksi sukupuolittuneita lahjoja, jonka poikamaisuutta huomaamattamme tuimme kielellisesti, joka puettiin varhaislapsuudessa aina pikkumieheksi, mutta kaikesta huolimatta hän tunsi olevansa tyttö ja toi sen ilmi, vaikka hän näki, että se huvitti kaikkia; eikö silloin hänen sukupuolensa ole paljon kiistattomampi, kuin niiden lasten, joiden ei ole tarvinnut koskaan miettiä sukupuoltaan?

On paljon todennäköisempää, että tavallisessa sukupuoliroolissa elävä lapsi on transsukupuolinen kuin se, että sukupuoltaan paljon pohtineen translapsen sukupuolikokemus olisi väärä. Vaikka translasten puolustaminen olisi kuinka poliittisesti epäkorrektia tahansa, jonkun on seistävä heidän takanaan. Jonkun on uskottava heitä ja puolustettava heidän ihmisoikeuksiaan.

3 kommenttia:

  1. Lapsen ei lähtökohtaisesti pitäisi joutua miettimään sukupuoltaan kovin paljon. Täysin riippumatta siitä, onko lapsen kehon ja mielen välillä ristiriitaa jokaista lasta pitäisi kehua hänen vahvuuksistaan ja kannustaa kehittymään heikommilla osa-alueilla. Olivat ne sitten liikuntaa tai empatiaa.

    Itse sukupuoliristiriidattomana ihmisenä koen jotenkin töykeänä ja varsin...hetteikkösenä ajatusmallin että jonkun sukupuoli olisi toista kiistattomampi. Etenkin kun kyse on vain siitä, että lapsi on olosuhteiden pakosta joutunut ilmentämään sukupuoltaan tilanteessa, jossa se on varmasti aiheuttanut enemmän konflikteja kuin vastaavat elkeet biologisen tytön toimesta.

    Translasten oikeuksien puolustaminen ei mielestäni tarkoita automaattisesti sitä että tuetaan sata lasissa lapsen sillä hetkellä ilmaisemaa sukupuolta. Millä tavoin tämä poikkeaisi yksisilmäisestä tyttöjen tyttömuottiin runnomisesta tai poikien pitämisestä kaikkien omien stereotypioidensa vankina?

    Translapsilla on yhtäläinen oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen, hoivaan ja turvaan kuin kaikilla muillakin lapsilla. En usko että yksikään lääkäri, vanhempi tai muu taho kykenisi tekemään keskenkasvuiselle täysin aukotonta transdiagnoosia, joten itse en kannata yhtään minkäänlaisten pysyvien muutosten tekemistä alaikäisille. Lapsen oma mielipide ei tässä asiassa paina yhtään sen enempää kuin missään muussakaan vakavassa asiassa, jolla on kauaskantoisia seurauksia. Harva meistä antaisi vaikkapa kymmenvuotiaan ottaa edes tatuointia, mutta yhtäkkiä sen ikäinen tai jopa nuorempi onkin täysin pätevä ilmoittamaan sukupuolensa ja tämän perusteella tulisi aloittaa korjaushoidot?

    Transsukupuolisuus on hoitoa vaativa tila ja useimiten se ilmenee jo lapsuudessa. Mutta oikeuksista puhuttaessa mielestäni on tärkeää myös muistaa velvollisuudet. Vanhemmilla on velvollisuus tehdä lapsen kannalta hyvä päätöksiä, eikä kenelläkään ole sitä kristallipalloa josta näkisi mihin suuntaan kehodysforia on kenenkin transsukupuolisen kohdalla menossa. Mielestäni translapsen vanhempien tärkein tehtävä on pitää huoli, että lapsella on mahdollisimman hyvät mahdollisuudet valita sitten kun hänellä on tähän valintaan riittävät eväät. Siihen asti homma on lähinnä selviytymistä.

    VastaaPoista
  2. viiskymppinen transnainen8. huhtikuuta 2017 klo 4.14

    Juuri noin!

    Sitä paitsi lapsen suhteen ei edes ryhdytä mihinkään peruuttamattomiin hoitoihin, siltä varalta että jos lapsen oma käsitys kuitenkin jossain vaiheessa muuttuisi. Hormoniblokkerit antavat myös lisäaikaa miettiä viivästämällä murrosikää.

    Olisipa tuollainen mahdollisuus ollut minunkin lapsuudessani! Olen poistattanut partaa 3.5 vuotta ja nyt se on onneksi jo loppusuoralla. Se on todella kivuliasta ja kallista, joten olisi sekä transnaiselle että yhteiskunnalle parempi ettei se parta olisi koskaan kasvanutkaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten suuret rahallisetkin säästöt yhteiskunta saisi, jos meillä olisi blokkerihoito ja itsemääräämisoikeus käytössä!

      Poista