sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Magdaleenan äidin sähköposti kirjastoautolle

Transsukupuolinen tyttäreni käy meidän kyläkoulun esikoulua ja käy kirjastoautolla aina luokan kanssa. Hänen virallinen nimensä on *******, mutta hänen kutsumanimensä on Magdaleena ja hän tosiaan käyttäytyy kuin tyttö ja näyttää aivan tytöltä. Voisitteko tiedottaa henkilökunnallenne, että hän toivoisi, että kirjastoautolla ei enää epäiltäisi, että hänellä on väärä kirjasto kortti.

Tämä on vähän epätavallinen asia, joten ymmärrän henkilökunnan hämmennyksen.

Terveisin,
Magdaleenan äiti

___________________________


Hei,
Kiitos tiedosta. Ilman muuta otamme asian esille ja pyrimme siihen, ettei vastaavaa tilannetta enää pääse syntymään. Olen todella pahoillani ja toivon, ettei Magdaleenalle jäänyt asiasta pahaa mieltä.
Terveisin
Kirjastotäti

____________________________


Kiitos paljon!
Paha mieli jäi, mutta toivottavasti oppii ajan kanssa käsittelemään asiaa, sillä väärinkäsityksiä varmaan syntyy ennen aikuisuutta vielä monta kertaa.

Terveisin,
Magdaleenan äiti





torstai 18. syyskuuta 2014

Sitten tuli se kamala päivä

Sinä päivänä oli aurinkoista ja tyyntä, eikä se päivä ollut muille mitenkään erityinen, eikä se muuttanut mitään, mutta se oli sydäntä särkevän kamalaa. Ja sitä itkettiin ensin isän kanssa, oltiin synkkänä monta päivää ja sitten itkettiin vielä juurtajaksain ihan sykkyrällä äidin suuressa sylissä piilossa maailmalta.

Sinä kauheana päivänä koulun pihaan ajoi nimittäin kirjastoauto, eikä kirjastoauton kuljettaja tiennyt, että Magdaleenan nimi on Magdaleena, eikä se poikanimi, mikä on Magdaleenan virallinen nimi. Onneksi ihana opettaja kertoi asiasta äidille, että äiti keksi miksi pienellä tytöllä kurkkua kuristi. Saimme puhuttua asiasta ja tämä äiti lupasi monet kerrat, että äiti ei olisi muunlaista lasta koskaan halunnutkaan. Juuri hyvä ja rakas on Magdaleena ihan sellaisena kuin on, eikä äiti haittaa ollenkaan se, että Magdaleenalla on pippeli ja väärä virallinen nimi. Se on ihan pikkujuttu, jonka voi sitten korjata aikuisena.

Viikko siinä meni ja surkeus onneksi unohdettiin. Taas kouluun on kiva mennä leikkimään muiden tyttöjen kanssa ihania leikkejä, jollaisia pojat eivät tajua ollenkaan.

Meidän kiva ope muuten pitää koululla liikuntakerhoa. Oikealla on pojat ja vasemmalla tytöt. Magdaleena on tuo pikkuinen tyttö vasemmalla, jolla on päässään vaaleanpunainen lippalakki.



tiistai 12. elokuuta 2014

Ensimmäinen päivä esikoulussa

Meillä Suomessa saa koulun aloittaa 6-vuotiaana esikoulussa. Pakollinen koulu alkaa seitsemänvuotiaana. Siksi meidän kuusivuotiaalla Magdaleenallamme oli tänään ensimmäinen koulupäivä. Jännitin sitä jopa enemmän kuin Magdaleena. Magdaleena aloitti koulun pienessä lähikoulussa ja vaikka kyläläiset ovat aina suhtautuneet Magdaleenaan alkuhämmästyksen jälkeen  normaalisti, pelkäsin koulun alkua todella paljon. Hätäilin koulun pihalla itku silmässä, hakisinko koulusta iltapäivällä yksinäisen murtuneen pienen tytön.


Mutta hainkin koulusta itsevarman nauravaisen pienen tyttäreni, joka oli ihan iloinen oma itsensä.
Jouduin vakuuttamaan monta kertaa, että huomenna pääset kouluun uudestaan ja sitä seuraavana ja sitäkin seuraavana päivänä. Koulussa oli kiva ope ja kiva avustaja ja kivat kaikki lapset. Ja välitunnilla oli kivaa ja oppitunnilla oli kivaa.

Maailma on muuttunut ja muuttuu edelleen pala palalta. Sosiaalisen median siivittämänä suvaitsevaisuus lisääntyy niin nopeasti, että ehkä ei tarvitsekaan olla huolissaan? Ehkä transsukupuolisuudesta tuleekin vielä niin tavallinen asia, että tämmöisiä blogeja ei enää tarvita.

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Minne pilvet karkaavat?

Muistatteko ne lapsuuden joutilaat hetket, milloin sitä tuijotti kesäiselle taivaalle ja kuvitteli pilvien näyttävän taloilta, eläimiltä, noita-akoilta ja ties miltä?

Ehkä äidin pitäisi ottaa mallia Magdaleenasta? Pitäisi sulkea tietokone ja kömpiä Magdaleenan omaan lumikolasta, puutarhatuoleista, vilteistä ja tyynyistä rakentamaan pilvienkatselulaitteeseen ja heittää hetkeksi huolet mielestä pois.

sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Hylättyä tehdasta kuvaamassa

Magdaleena oli tietysti ensimmäisenä ovella odottamassa hopeiset tennarit jalassaan, kun lähdimme hyvän ystäväni kanssa kuvaamaan hylättyä tehdasta. Aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta ja lämpöä oli aivan uskomattomat 31 astetta varjossa. Onneksi vanhassa tehtaassa paksujen kiviseinien sisällä oli mukavan viileää.

Metsämansikoita metsästämässä <3
 
 
Ystäväni kynnyksellä :)
 

Älä jooko riko!
Kuvaukset kesken.
Ei me rikottu, mutta jäi mietityttämään mistäköhän tämän leffan löytäisi?
Youtubesta..?


Magdaleena ja Magdaleenan itsetehty kamera :)
 
 
Tasapainoiluja...
Varovasti, varovasti, sanoo Magdaleenan äiti :)
 
 

perjantai 27. kesäkuuta 2014

Antisuositukset

Varoitus! Älä katso tätä elokuvaa, äläkä lue tätä kirjaa minkään näköistä kehoristiriitaa kokevalle lapsellesi.

Elokuvassa Aasi ( Donkey Xote ) nauretaan orille, joka on pukeutunut tammaksi. Meidän pienellä tytöllämme tuli elokuvasta paha mieli moneksi päiväksi.

Lapsuuteni lempikirjassa: Eduard Uspenskin Alas taikavirtaa ( Vniz po volsebnoi reke ) on transsukupuoliselle lapselle hyvin ahdistava hahmo, Iivari Pahasilmä, joka ei ole nainen, eikä mies ja joka pilaa aina kaiken ja on muille ilkeä ja inhottava. En suosittele.


Jos sinulle tulee mieleen antisuosituksia, niin laita vinkkiä. Julkaisen mielelläni niitä, jotta vältyttäisiin pienten ihmisten turhalta pahalta mieleltä. Eikä niitä ole hyvä näyttää / lukea cissukupuolisillekaan lapsille, jotta heidän maailman kuvastaan ei muokkautuisi suvaitsematonta.

torstai 12. kesäkuuta 2014

Alkukesän parhaita hetkiä

Merivesi on vielä hirveän kylmää, joten Magdaleena on vielä tyytynyt liottamaan varpaitaan ja haaveilemaan kotirannassa.

 
 
Onneksi mökillä on järvi ja järvessä lämmintä 20 astetta!
 
 

Vähän pilvisempänä päivänä on hauska retkeillä.
Paras retki oli Ähtärin eläinpuistoon, missä kävimme ihmettelemässä kettua, karhua, saukkoa ja muita pohjoisten metsien asukkeja.
 
Ähtäriin kannattaa ottaa hyvät kengät, eväät ja paljon aikaa mukaansa. :)

 
 
Magdaleenan kesään on kuulunut myös pupun hoitaminen. Tuhannet kanille kiikutetut voikukat palkitaan kanin kokoisella rakkaudella. Mikäpä ihanampaa pienen tytön mielestä voisikaan olla, kun syliin tunkeva kani. Kanin nimi on Aurinko ja se tosiaan tuo paistetta varsinkin Magdaleenan elämään, jopa silloin kun sataa.