tiistai 5. toukokuuta 2015

Matkalla psykiatriselle poliklinikalle

Aurinko paistoi ihanasti ja koivut olivat hiirenkorvilla. Oli ihanaa kesän tuntua ilmassa, kun ajoimme Magdaleenan kanssa psykiatriselle poliklinikalle. Katsellessaan ulos talven harmauttamasta autonikkunasta Magdaleena yht`äkkiä totesi: "Minusta tulee isona puutarhatäti. Minä kasvatan puutarhassani ruusuja, keijukaisia, kirsikoita ja sen semmoisia." En osannut vastata mitään järkevää, hymyilin vain ja mietin, miten ihana onnellinen puutarhatäti pienestä Magdaleenastani varmasti tuleekaan.

Psykiatrisen polin jälkeen shoppailimme ja kävimme ravintolassa. Päivä oli Magdaleenan elämänsä päivistä kaikkein paras... taas. Semmoinen luonne se on, se minun pieni tyttöni. :)

Niin... miksi siis menimme psykiatriselle poliklinikalle..? Koska meillä täällä Suomessa transsukupuolisuus on sairaus ja nyt sitten tutkitaan, miten oikein Magdaleena voikaan tuntea olevansa tyttö, vaikka hänellä on housuissaan pippeli. Kolme kertaa vielä joudutaan käymään tutkimuksissa. Toivottavasti herkälle pienelle tytölleni ei tule painajaisia. Toivoisin, että olisivat hienovaraisia.

Minuakin haastatellaan/kuulustellaan vielä kolme kertaa aina tunti kerrallaan. Kestän kyllä sen ja yritän valistaa hoitajaa parhaani mukaan sukupuolen moninaisuudesta. Toivon, että tädillä on hyvä asenne.

Koskahan Suomikin astuisi tälle vuosituhannelle? Ettei uusien sukupolvien tarvitsisi enää kokea olevansa nöyryytettyinä. Maltahan sai tänä vuonna juuri hienon lain: Maltalle yksimielisesti maailman paras translaki – myös Suomeen vaaditaan lakiuudistusta Mitähän se olisi muilta pois, jos alle 18-vuotiaana saisi jo vaihtaa sukupuoltaan kokemuksiensa mukaiseksi huoltajan ilmoituksella. Yksikään vanhempi ei huvikseen alkaisi vaihtamaan lapsensa juridista sukupuolta. Monen alle 18-vuotiaan elämää se helpottaisi valtavasti. VALTAVASTI. Ja säästäisi myös ehkä monen nuoren vakavalta masennukselta ja jopa kuolemalta.

Jos sinä lukija satut olemaan nuori ja sukupuolesi on ristiriidassa kehosi kanssa, niin tiedä se, että se on ihan ihan normaalia ja paljon tavallisempaa, kuin uskotkaan.

4 kommenttia:

  1. Täällä nuori lukia, jonka sukupuoli on ristiriidassa kehon kanssa. Tätä blogia on jotenkin tosi helpottava lukea, rauhoittavaa tietää ja muistaa, että noin hyväksyviä ja ihania aikuisia ja vanhempia on aina olemassa. Vaikkei sellaisia omalle kohdalle aina sattuisikaan. Kaikkea hyvää ja kivaa kesän odotusta koko perheelle. Jos sekin sieltä vielä tulisi!

    VastaaPoista
  2. Sukupuolen moninaisuuden hyväksyviä ihmisiä on enemmistö, mutta ne yksittäiset kivet kengässä tuntuvat aina pahimmalta ja saavat koko jalan tuntemaan tuskaa. Olen monesti (joka päivä) miettinyt, mitä se on muilta pois, jos ihminen saa olla se kuka on. Kannattaa hakeutua sellaisten ihmisten seuraan, jotka ovat fiksuja ja empaattisia. Sillä tavalla hyviä sulle. Jos susta tai kenestä tahansa lukijasta... vanhemmasta, lapsesta tai nuoresta tuntuu, että haluaa jakaa fiiliksiään yksityisesti, niin mulle voi kirjoittaa: istuusepaivankakkaralla@gmail.com

    VastaaPoista
  3. Toivon tosi paljon voimia sulle ja Magdaleenalle taistelussa ennakkoluuloja ja epäpäteviä lääkäreitä vastaan. Onneksi on paljon myös meitä, jotka ymmärtävät mistä sukupuolen moninaisuudessa on kyse. Magdaleena on onnekas lapsi, kun hänellä on noin viisas, herkkä ja empaattinen äiti.

    VastaaPoista