keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Nyt Magdaleena ei ole lastenpsykiatrinen tapaus

Neurologin vastustuksestani huolimatta lähettämä lähete oli vihdoin kulkenut pitkän matkan Pasilan lastenpsykiatriseen yksikköön. Yksiköstä soitettiin. Sydän jätti lyönnin väliin. Pyysin heti ensitöikseni lähetettä pohjoiseen psykiatrille, jolla on näistä asioista kaikkein uusinta tietoa. Perustelin pyyntöni juurta jaksain. Ystävällisen kuuloinen nainen puhelimessa lupasi kysyä asiaa vastaavalta lastenpsykiatrilta. Muutaman päivän kuluttua hän soitti:

"Valitettavasti emme voi suositella Magdaleenan lähetteen uudelleen ohjausta pyytämäänne yksikköön. Nähdäksemme hoidolle ei ole mitään tarvetta tässä vaiheessa, koska lapsi on tietojemme mukaan psyykkisesti hyvinvoiva ja hän saa toteuttaa oikeaksi kokemaansa sukupuoli-identiteettiään vapaasti. Niin... pukeutua mekkoihin ja elää tytön elämää, kuten hänen kuuluukin saada tehdä. Teille varmasti sopii, että laitan tästä tiedon myös sosiaalitoimistoon."

Puhelun jälkeen istahdin hämmentyneenä sängynkulmalle pitkäksi aikaa. Vasta sitten hymy levisi kasvoilleni. Pidetään tulitauko ja kerätään voimia. Sitten yritetään saada vaikka yksityiseltä puolelta lähete sinne pohjoisen psykiatrille ja hänen työryhmälleen, joka osaa ja haluaa auttaa blokkerihoidoissa... kun murrosikäkin kohta vääjäämättä koittaa.


10 kommenttia:

  1. Noi sanat - tiedätkös mä aloin itkemään. "koska lapsi on tietojemme mukaan psyykkisesti hyvinvoiva ja hän saa toteuttaa oikeaksi kokemaansa sukupuoli-identiteettiään vapaasti"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaappa mitä Mustarastas... Lumipalloilmiö on lähtenyt käyntiin. <3 :)

      Poista
    2. Niin on. Kiitos että teet tuota työtä translapsen ja siinä samalla kaikkien translasten paremman huomisen puolesta.

      Poista
  2. Ei hyvää päivää. Minä olin täysimittainen translapsi. Halusin olla poika hinnalla millä hyvänsä. Onneksi siihenaikaan ei tullut kyseeseenkään, että olisi lähdetty ajamaan hoitoja eteenpäin lapselle. Vanhempani tukivat minua ja kannustivat olemaan se mikä olin. Sain itse päättää vasta aikuisena mitä teen asialle. Sinä äitinä et voi tietää meneekö transsukupuolisuus ohi vai onko lapsesi vain homo tai sitten hän todellakin on transsukupuolinen.ET VOI TIETÄÄ VARMASTI. Sen tietää vasta aikuisena ihminen itse. Teet järkyttävän karhunpalveluksen hänelle, jos lähdet tekemään ja kannustamaan peruttamattomia muutoksia tässä vaiheessa. Lapsesi transsukupuolisuus taitaa olla vain osa sinun itsesi identiteettiä. Määrität itsesi translapsen äidiksi ja sitä kautta toteutat itseäsi. Terveisin Transmies

    VastaaPoista
  3. Luin innostuneena illassa koko blogisi läpi.Kaikesta paistaa rakkaus lasta kohtaan.Ja aito hyväksyntä.
    Jäin vain miettimään,tapaako tyttö /(onko mitä yhteyttä)biovanhempiaan/sukulaisiaan,ja mitä mieltä he ovat tästä asiasta?
    Onko M pysyvästi sijoitettu teille,ja onko olemassa mahdollisuus että hän palautuisi joskus biovanhemmilleen/biovanhemmalleen.
    Oon kuitenkin elänyt siinä käsityksessä,että lasten olisi tärkeää tietää"mistä tulevat"?Toki ymmärrän jos et voi lähteä avaamaan asiaa tarkemmin tässä.

    VastaaPoista
  4. Valitettavasti yhteyttä ei ole ollut, vaikka kovasti olemme toivoneet tapaamista. Yhteyden puuttumisella ei tällä kertaa ole tekemistä sukupuolen kanssa; joskus vaan asiat ovat turkasen solmussa. Pidän lapseni biovanhemmista ja tiedän sydämessäni, että he varmasti haluaisivat, että lapsi saa kasvaa omana itsenään. Suomessa on siitä erikoinen laki, että lapset eivät ole virallisesti koskaan pysyvästi sijoitettuja, mutta eiköhän Magdaleena tule kasvamaan meidän lapsenamme. Jos tapaaminen saadaan tänä keväänä bioäidin kanssa järjestymään, voin kirjoitella siitä tunnelmia teille ylös. Salassapitovelvollisuutta en voi tietenkään rikkoa, mutta tunteet eivät kuulu sen piiriin. (Lisäksi tämä blogi on nimetön) Meidän perheessämme kasvaa muitakin sijoitettuja lapsia, joten se on meillä ihan normaali asia. Usein esimerkiksi kanaa ja riisiä tehdessäni, saatan sanoa Magdaleenalle: "Tämä oli sinun bioäitisi lempiruokaa." tai harjatessani hänen hiuksiaan, voin tokaista hänen hiuksensa olevan yhtä kauniin väriset, mitä hänen bioäitinsä hiukset olivat nuorena.

    VastaaPoista